Venäjä harkitsi vuonna 1991 rahapulan takia Karjalan myyntiä Suomelle, kertoo Helsingin Sanomat.
Karjalan palauttamista pohdittiin osana laajempaa Venäjä rajojen uudelleenarviointia. Venäjällä pelättiin olevan alueita, joissa voi nousta autonomisia ääriliikkeitä.
– Laadimme listan niin sanotuista alueellisista ongelmista, Venäjän varaulkoministerinä tuolloin toiminut Andrei Fjodorov kertoo HS:lle.
– Listaan tulivat Karjala, Kuriilit, Pytalovan alue Latvian-vastaiselta rajalta ja Kaliningrad. Ja sitten listaan liitettiin Krim ja Kiinan-vastainen raja Amurjoella, hän muistelee.
Karjalan myynnin arvioitiin tuovan noin 15 miljardia dollaria Venäjän valtion kassaan, jossa oli valuuttaa vain 29 miljoonaa dollaria.
– Kassa oli aivan tyhjä, ja öljy maksoi kahdeksan dollaria tynnyriltä. Tilanne oli täysi katastrofi, Fjodorov kertoo.
Hänen mukaansa suunnitelmista ei kerrottu Suomen valtiojohdolle. Näin muistelee myös tuolloin ulkoministerinä toiminut Paavo Väyrynen (kesk.).
– En tiennyt. Se oli heidän sisäistä keskusteluaan, hän kertoo.
– Päinvastoin: virallista tietä oli saatu sellainen käsitys, että Neuvostoliitolla tai sittemmin Venäjällä ei ollut valmiutta keskustella näistä rajakysymyksistä.
Fjodorovin mukaan Karjalan kysymys oli Venäjän sisäisissä keskusteluissa esillä tavalla tai toisella vuoteen 1994 asti.
