Maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Pasi Hirvonen kertoo Helsingin Sanomille, että suunnitelma on jo valmistelussa. Tarkoitus olisi, että valmiuspataljoonia voitaisiin perustaa parin vuoden päästä.
– Tarkoitus ei ole, että perustetaan lisää valmiusyksiköitä, vaan tehdään suorituskykyisempiä ja perusyksikköä [komppania] suurempia joukkoja.
Valmiuspataljoonat rakennetaan niin vahvoiksi, että ne joissain tilanteissa pystyisivät toimimaan kahdella eri operatiivisella suunnalla.
Nykyiset valmiusyksiköt ovat hyvällä kalustolla varustettuja komppanioita, eräänlaisia pieniä taisteluosastoja. Valmiuspataljoonasta ei ole kuitenkaan tarkoitus rakentaa mitään tuhannen sotilaan joukkoa.
– En anna tässä kohtaa mitään lukuja, koska ne ovat vasta valmistelussa, Hirvonen sanoo.
Puolustusvoimat ryhtyi Krimin yllätysmiehityksen jälkeen kehittämään Maavoimia koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaation suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Maavoimille haluttiin rakentaa kyky reagoida nopeasti yllätyshyökkäyksen varalta.
Valmiusyksiköitä tai niiden osia on kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa Utin jääkärirykmenttiä lukuun ottamatta. Utissa nopeasta valmiudesta vastaavat sinne sijoitetut ammatti- ja erikoisjoukkosotilaat.
Uudet valmiuspataljoonat on tarkoitus varustaa parhaalla sotamateriaalilla.
– Tätä valmistellaan niin, että ne ovat Maavoimien parhaalla suorituskyvyllä varustettuja joukkoja, Hirvonen sanoo HS:lle.
