Hallituksen kiistaan energiaverouudistuksesta ja erityisesti turpeesta on löytymässä kompromissi, kertoo Helsingin Sanomat.
HS:n tietojen mukaan kompromissia kutsutaan lattiahintamekanismiksi. Hallitus voi vaikuttaa turpeen tuotannon kannattavuuteen verotuksella, jota aiotaan nostaa.
HS:n tietojen mukaan esillä olleen ehdotuksen mukaan turpeen verotus nousisi aluksi nykyisestä kolmesta eurosta megawattitunnilta kuuteen euroon megawattitunnilta. Tämä veronkorotus olisi keskustan kansanedustajan Hannu Hoskosen mukaan ”kepun loppu”.
Hallituksen pyrkimyksenä on puolittaa turpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä. Joidenkin laskelmien mukaan tämä tapahtuisi, jos veroa nostettaisiin vaikkapa kuuteen euroon ja päästöoikeuksien hinta jatkaisi ennusteiden mukaista nousuaan 2020-luvulla.
Lattiahintamekanismi heikentäisi turpeen tuotannon kannattavuutta, vaikka päästöoikeuksien hinta ei nousisikaan tarpeeksi. Käytännössä hallitus sitoutuisi nostamaan turpeen verotusta, jos päästöoikeuksien hinta ei nouse tai turpeen tuotanto ei muuten vähene tarpeeksi.
Vihreiden mielestä veroa pitäisi nostaa jo nyt riittävästi, jolloin monimutkaista mekanismia ei tarvittaisi.
Keskusta vaatii paikallista sopimista lakiteitse
Energiaverotuksen lisäksi hallituksessa on HS:n tietojen mukaan kiistaa paikallisesta sopimisesta.
Paikallista sopimisesta neuvotellut kolmikantainen työryhmä lopetti työnsä erimielisenä syyskuun alussa. SDP on ehdottanut, että käytäisiin vielä kerran läpi lait, jotka estävät kirjaamasta paikallisia sopimuksia edistäviä pykäliä työehtosopimuksiin.
Keskusta puolestaan haluaisi, että hallitus tekisi lakimuutoksia, jotta paikallinen sopiminen edistyisi.
Sekä HS:n että Iltalehden tietojen mukaan hallituksen työllisyyspaketti 30[nbsp]000 lisätyöllisen luomiseksi on lähes valmis.
