Pääkaupunkiseudulla on runsaasti asuinkiinteistöjä, joiden jäteveden käsittely ei kestä lähempää tarkastelua, kertoo Helsingin Sanomat. Vantaalla näitä puutteellisesti jätevesiään hoitavia taloja on noin 900, Espoossa 1 220, Tuusulassa 1 450 ja Nurmijärvellä 2 334.
Haja-asutusalueiden jätevesitilannetta kartoittanut Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY) on usean vuoden ajan tehnyt neuvontakäyntejä eri kodeissa.
Jätevesitietoja on tähän mennessä koottu hyvin puutteellisesti, eikä kukaan ole tehnyt yhteenvetoa Vantaanjoen valuma-alueen kokonaistilanteesta. Neuvontakäynneillä on myös ilmennyt, ettei todellisuus aina vastaa sitä tietoa, mitä on kirjattu kuntien luparekistereihin.
Suuri osa haja-asutusalueitten omakotitaloista elää yhä vuoden 1961 vesilain mukaista aikaa. Talossa on yksi muutamasta betonirenkaasta koottu saostuskaivo, jonka pohjalle kertyvän lietteen loka-auto käy imaisemassa yleensä kerran vuodessa.
Jätevesitekniikan tehostaminen jälkikäteen on kallista sekä yhteiskunnalle että etenkin talonomistajille.
Kotitalouksien jätevedet kuormittavat vesistöjä ravinteillaan. Puutteellisesti puhdistettujen jätevesien mukana valuu sinilevää ruokkivaa fosforia sekä typpeä ja ulosteperäisiä bakteereja Vantaanjoen ja muiden jokien ja purojen kautta suoraan Suomenlahteen.
