X
SULJE MAINOS
Kirkkonummea ja Espoota haluttiin aikanaan yhdistää rakentamalla tämä alue yhteiseksi suurkaupungiksi. Google Maps

HS: Tänne aiottiin rakentaa Suomen Budapest

Espoon Kivenlahdesta ja Kirkkonummen Sundsbergistä haluttiin 1960-luvulla suuri kaksoiskaupunki.

Idea oli Helsingin Sanomien mukaan joko akateemikko ja arkkitehti Alvar Aallon tai Asuntosäätiön toimitusjohtajan ja Tapiolan perustajan Heikki von Hertzenin. Jättimäinen kaksoiskaupunki Espoonlahden molemmin puolin, Espoossa ja Kirkkonummella, olisi muuttanut koko pääkaupunkiseudun.

”Suomen Budapestin” alueesta tuli houkutteleva, kun Porkkala vapautui Neuvostoliitolta 1956. Suuri kaupungistuminen oli alkamassa ja väestön uskottiin tulevan Helsingin seudulle.

Kirkkonummen puoli olisi ollut Buda ja Espoon Pest – Suomenlahti olisi ollut Tonava. Lounaisrannikon nimen saanut alue olisi ollut Suomen suurin asuntorakennuskohde.

Alvar Aalto vielä laajensi visiota. Kivenlahti ja Sundsberg olisivat olleet vähintään 100 000 asukkaan yhdyskunta, joka olisi yhdistetty sillalla. Suunnitelmiin kuului puutarhakaupunkien ketju pitkin rannikkoa.

Espoon kauppalanvaltuuston puheenjohtaja Olavi Kanerva julisti elokuussa 1963 suunnitelman 120 000 asukkaan ”Budapestista”. Yleiskaavaluonnoksen 1966 jälkeen kauppala kuitenkin päätyi ratkaisuun, ettei rakentamista tehtäisi Aallon luonnosten mukaisesti.

Kirkkonummi ei lopulta ollutkaan kiinnostunut kaksoiskaupungista vaan halusi panostaa kirkonkylään ja Masalaan. Ideaa lämmitettiin vielä 1967, jolloin joukko kansalaisia ehdotti paikalle Paasikiven kaupunkia itsenäisyyden 50-vuotisjuhlahankkeena. Sundsberg olisi ollut Paasi ja Kivenlahti Kivi.

Espoossa vilkas Kivenlahden rakentaminen lopulta toteutui, ilman Itämeren satamaa, mutta Kirkkonummella lähiöitä ei tuotu rannan lähelle. Sarvvikiin tuli golfkenttä, ja vasta 2000-luvun alussa Sundsbergiin tuli pientaloalue.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt