Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppania ja Rannikkoprikaatin erikoistoimintaosasto eivät juuri julkisuudessa näy, vaikka ne ovat Puolustusvoimien nopeimmin käytettäviä korkean valmiuden joukkoja.
Puolustusvoimat alkoi rakentaa erikoisjääkärikomppaniaa ja erikoistoimintaosastoa ammattimaisesti toimiviksi joukoiksi vuosina 2004–2005.
– Vie kymmenen vuotta, ennen kuin erikoisjoukon mies on valmis, sanoo Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo lehdessä.
Erikoisjääkärikomppanian ja erikoistoimintaosaston sotilaat käyvät läpi saman peruskoulutuksen Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssilla. Erona on se, että jatkokoulutuksessa Utissa painotetaan helikopteri- ja laskuvarjotoimintaa, kun taas Upinniemessä keskitytään sukeltamiseen ja merelliseen ympäristöön.
– Toimintaympäristömme on muuttunut ihan viime aikoina. Kyllä tämä joukko on valmiudellisesti kärjessä. Olemme Maavoimien johdolla hioneet vielä pieniä yksityiskohtia, sanoo Utin jääkärirykmentin komentaja Petri Mattila.
Erikoisjoukkojen sotilaat ovat poikkeuksellisen pitkälle koulutettuja. Erikoisjoukot eivät paljasta valmiuteen ja vahvuuteensa liittyviä yksityiskohtia. Myöskään joukkojen erikoismateriaalia ei esitellä julkisesti. Erikoisjääkärikomppanian ja erikoistoimintaosaston palvelevat aliupseerin viroissa erikoisjääkärin ja taistelusukeltajan tehtävissä. Heidän nimiään ei kerrota, eikä kasvoja saa kuvata.
Suomalaiset erikoisjoukot käyvät säännöllisesti koulutuksessa ulkomailla. Lisäkoulutusta hankitaan muun muassa Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Oppia on haettu myös Naton Belgiassa sijaitsevasta erikoisjoukkojen koulutuskeskuksesta.
