Vuoden 2017 suuri puheenaihe olivat niin kutsutut limuviinat ja alkoholilain muutos. Eduskunta päätti joulukuussa 2017 äänin 98-94, että vahvoja long drinkejä, olutta ja siideriä saa myös ruokakaupasta.
THL vastusti muutosta. Pelot kulutuksen kasvusta eivät kuitenkaan ole toteutuneet.
Helsingin Sanomien juttusarjassa katsotaan politiikan menneitä kiistoja ja niihin liitettyjen pelkojen tai lupausten toteutumisesta. HS kertoo alkoholilain muutoksen vaikutuksista.
Kokoomuksen puoluekokoustavoite on tuoda myös viinit ja vahvemmat alkoholit ruokakauppaan. Puolueen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo huomauttaa, että Alkon kautta kulkee enää noin kolmasosa kaikesta Suomessa juodusta alkoholista.
Wallinheimon mukaan on sen vuoksi kyseenalaista väittää, että monopolilla suojeltaisiin kansanterveyttä.
– Kaupassa myytävän alkoholin vahvuus nousee 5,5:n ja 15 prosentin välille. Siitä alkaa Alkon monopolin hallittu purkaminen, Sinuhe Wallinheimo ennustaa HS:ssa.
Alkoholilain muutosta vastustanut kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ei ole muuttanut kantaansa. Hänen mukaansa kulutuksen lasku ei ole perustelu jatkaa liberalisointia.
– Jos nyt on edetty muutama metri heikoille jäille, niin ei se tarkoita, että pitäisi mennä sata metriä lisää. Täytyy muistaa, että alkoholi on edelleen ison mittaluokan ongelma Suomessa, Päivi Räsänen sanoo HS:lle.
Tämä on ennustukseni päivän @hsfi :ssä. Tämä tulee #muuten nopeammin kuin moni uskoo. https://t.co/Pqoq7tsCYP
— Sinuhe Wallinheimo (@swheimo) June 30, 2020
