Hallitus on Helsingin Sanomien mukaan joutunut varsin harvinaiseen tilanteeseen, kun se parhaillaan sorvaa vastinetta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle EIT:lle.
Kyse on siitä, rikkoiko hallituksen vuonna 2013 asettama hyvätuloisten eläkeläisten lisävero eli niin sanottu raippavero ihmisten yhdenvertaisuutta. EIT:lle aiheesta ovat valittaneet kaksi korkeimman oikeuden eläkkeellä olevaa jäsentä, oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale ja Mikko Tulokas.
Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Panu Pykönen sanoo lehdelle, ettei hän voi ottaa kantaa vastineeseen ja Taipaleen sekä Tulokkaan tapaukseen millään tavalla.
Yleisellä tasolla hän kertoo, ettei eläkeläisten lisäverossa voi olla Suomen lain kannalta yhdenvertaisuusongelmia.
– Sekä korkein hallinto-oikeus että perustuslakivaliokunta ovat todenneet, ettei vero ole ristiriidassa perustuslain kanssa. On tietysti aina mahdollista pohtia sitä vielä ihmisoikeussopimusten näkökulmasta, mutta minusta on vaikea nähdä, että tässä on mitään ongelmia, Pykönen toteaa.
Eläkeläisten niin sanottu raippavero on ollut voimassa vuodesta 2013. Lisävero oli alussa kuusi prosenttia siltä osin, kun eläketulo ylitti 45 000 euroa vuodessa. Tänä vuonna lisävero on 5,85 prosenttia yli 47 000 euron eläketuloista.
Oikeusneuvosten valitusten mukaan lisävero loukkaa ihmisoikeussopimuksessa turvattua yhdenvertaisuutta, koska palkansaajien raippaverot ovat olleet selvästi pienempiä. Ansiotuloista lisäveroa perittiin vain väliaikaisesti, ja kahden prosentin lisävero koski yli 100 000 euron tienestejä.
Vero-oikeuteen monipuolisesti perehtynyt emeritusprofessori Esko Linnakangas sanoo HS:lle, että verotus ei todellakaan kohtele kaikkia yhdenvertaisesti. Hän ei kuitenkaan oikeibn usko, että Taipaleen ja Tulokkaan valituksella olisi kovin suuria menestymismahdollisuuksia, koska verotusasioissa tuomiokynnys on niin korkea.
