Uusien hyvinvointialueiden eli maakuntien muodostaminen on johtamassa tuntuvaan palkkamenojen lisääntymiseen, jonka kustannukset voivat nousta satoihin miljooniin tai jopa miljardiin euroon vuodessa, kertoo Helsingin Sanomat.
Kustannuksia syntyy, kun uusille hyvinvointialueille eri työnantajilta siirtyvien työntekijöiden palkkoja sovitetaan yhteen eli harmonisoidaan. Tarvittava rahamäärä riippuu siitä, sovitetaanko palkat yhteen esimerkiksi korkeimman tulotason tai vaikka mediaanitulon mukaan. Kyseessä ei ole kertarysäys, vaan palkkoja yhteen sovitettaessa syntyvät lisäkulut jäävät pysyvästi osaksi sote-kustannuksia.
Nykyiset kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät helmikuun 2022 lopussa, mutta palkkojen harmonisoinnin ei tarvitse olla valmis tuolloin. Se pitää kuitenkin tehdä ”kohtuullisessa ajassa” eli muutamassa vuodessa.
Kuvioita monimutkaistaa muutenkin herkkä työmarkkinatilanne. Etenkin hoitajajärjestöt ovat pitkään vaatineet pienipalkkaiselle ja naisvaltaiselle alalle niin sanotun yleisen linjan ylittäviä palkankorotuksia ja palkkaohjelmia.
Lisäksi alaa vaivaa paheneva työvoimapula muun muassa tiukentuvan hoitajamitoituksen ja hoitotakuun takia. Rahaa uppoaisi palkankorotusten ohella siis lisäväen pestaamiseen ja työolojen kohentamiseen.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-esitystä varten valtiovarainministeriö laski, että harmonisoinnin kustannusten vaihteluväli oli 1–7 prosenttia ja yhteissumma 124–434 miljoonaa euroa vuodessa.
Pohjaoletuksena karkeassa laskelmassa oli 6,2 miljardin euron henkilöstökulujen summa. Palkkojen arvioitiin nousevan vähintään yhtä paljon tai enemmän kuin aikaisemmissa kuntaliitoksissa tai yhteistyöalueiden perustamisissa.
Kuntatyönantajat KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo Helsingin Sanomille, että tasauksen kustannukset asettunevat satojen miljoonien eurojen ja noin miljardin euron välille.
– Eihän kukaan pysty vielä tarkkaan arvioimaan palkkojen harmonisoinnin hintaa, mutta yhteensovittamista riittää ja rahaa menee, hän ennustaa.
