Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo Helsingin Sanomille, että selvitystyö on määrä käynnistää mahdollisimman pian. Hänen mukaansa on tärkeää, että erillisen kriminalisoinnin lisäksi tarkastellaan myös sitä, miten pakkoavioliittoja voitaisiin ennaltaehkäistä nykyistä tehokkaammin. Suuri ongelma on usein, ettei tapauksista tule tietoa viranomaisille.
– On tarpeen ottaa asia tarkasteluun ja katsoa, miten pystymme paremmin kuin nykyisin ennaltaehkäisemään ja puuttumaan näihin tapauksiin, koska ihmisoikeuksistahan on kyse ja traagisista ihmiskohtaloista, Henriksson sanoo.
Avioliittoon pakottaminen on Suomen lain vastaista. Suomessa ei kuitenkaan ole erillistä lakia juuri pakkoavioliittojen kieltämistä varten, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Avioliittoon pakottamisesta voidaan sen sijaan Suomessa rangaista joko ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena.
Euroopan neuvosto pitää nykytilannetta puutteellisena muun muassa, koska nykyinen ihmiskauppalainsäädäntö ei sen mukaan välttämättä mahdollista puuttumista kaikkiin pakkoavioliiton muotoihin.
Pakottaminen on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa sitä, että asia etenee tutkintaan ainoastaan siinä tapauksessa, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Tätä pidetään pakkoavioliittojen kohdalla ongelmallisena, koska liittoihin pakotettujen kynnys kertoa kohtalostaan on korkea.
