Ulkomaanmatka saattaa estää kahdeksi viikoksi pääsyn kiireettömään hoitoon terveydenhuollossa, mikäli matkan kohteena on ollut maa, johon kohdistuu rajavalvontaa. Tiedon vahvistaa Helsingin Sanomille Terveystalo ja Pihlajalinna.
− Suoranaista käytäntöä meillä ei ole, joka sanoisi näin, mutta yleinen kansallinen suositus on se, että riskimaista palaavat noudattavat 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia, sanoo Terveystalon työterveyden ylilääkäri Unto Palonen HS:lle.
Suomi kohdistaa tällä hetkellä rajavalvontaa kaikkiin muihin maihin paitsi Italiaan, Kreikkaan, Liechenstainiin, Maltaan, Saksaan, Slovakiaan, Unkariin, Norjaan, Tanskaan, Islantiin, Viroon, Latviaan, Liettuaan, Kyprokseen, Irlantiin, San Marinoon, Vatikaaniin, Georgiaan, Japaniin, Uuteen-Seelantiin, Ruandaan, Etelä-Koreaan, Thaimaahan, Tunisiaan ja Uruguayhin.
Jos matkailija palaa Suomeen esimerkiksi Yhdysvalloista, Espanjasta, Ruotsista, Kanadasta tai Turkista, on hänen noudatettava 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia.
On kuitenkin katsottu, että omaehtoisen karanteenin aikana voi käydä lääkärissä.
Palonen sanoo, että omaehtoisen karanteenin aikana kiireetön hoidontarve arvoidaan ensisijaisesti puhelimitse tai muulla etäyhteydellä. Jos omaehtoisen karanteenin aikana puhkeaa kuume, ohjataan potilas koronavirustestiin sellaiselle asemalle, jossa mahdolliset koronaviruspotilaat eivät ole samoissa tiloissa muiden kanssa.
Pihlajalinnan lääketieteellisen johtajan Kimmo Saarisen mukaan Pihlajalinna ei vastaanota 14 vuorokauden omaehtoisessa karanteenissa olevia kiireettömään hoitoon ennen omaehtoisen karanteenin päättymistä.
Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) sanotaan, että heillä asiasta ei ole kategorista päätöstä. Potilaiden tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti, eli käytännössä kiireellisyyden perusteella.
