Se tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjän on tarjottava opiskelijan käyttöön oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet.
Tuoreimpien Helsingin Sanomien näkemien kustannuslaskelmien mukaan yksin koulukuljetuksiin menisi vuodessa lähes 40 miljoonaa euroa. Oppimateriaaleihin, tietokoneisiin ja tutkintomaksuihin kuluisi uusimman laskelman mukaan noin 73 miljoonaa euroa vuodessa.
Yhteensä maksuttomuuden kustannusarvio on kasvanut jo noin 110 miljoonaan euroon vuodessa. Siinä ei ole vielä mukana esimerkiksi muualla kuin kotonaan asuvien opiskelijoiden mahdollisesti kasvavia majoituskuluja tai uudistuksen vaatimaa lisähenkilöstöä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että maksuttomuuden menot valtiolle olisivat vuonna 2023 noin 107 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmaa varten kesällä laaditun laskelman mukaan summa olisi vuonna 2024 jo 129 miljoonaa euroa.
Suomen rehtoreiden yhdistyksen mukaan maksuttomuuden kustannusvaikutukset on laskettu alakanttiin. HS:n mukaan rehtorien pahin pelko on, että hallituksen budjetoima rahoitus ei riitä, jolloin saatetaan joutua leikkaamaan opetuksesta ja kasvattamaan ryhmäkokoja entisestään.
Kuinka monta opintopistettä kuuluu maksuttomuuden piiriin? Montako ylioppilastutkinnon koetta se kattaa? Saavatko kahden tutkinnon opiskelijat opiskella maksuttomasti molemmat tutkinnot, rehtorit kysyvät?
Rehtoreilla riittää muitakin avoimia kysymyksiä: Sisältääkö maksuttomuus kansainvälistymistä tukevat ulkomaanmatkat sekä korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön? Entä kuuluvatko myös lukiodiplomien materiaalit, ylioppilaslakit ja vanhojentanssien puvut maksuttomuuden piiriin?
Rehtoreilla on suuri huoli varsinkin yli 70 lukiosta, joilla on erityinen valtakunnallinen koulutustehtävä. Niitä ovat esimerkiksi ilmaisutaito-, musiikki-, tanssi-, kuvataide-, urheilu-, luonnontiede-, yrittäjyyslukiot sekä kansainväliset IB-lukiot.
Erityislukioissa materiaalit, kuten savet, maalaustarvikkeet, esiintymis- ja kilpailumatkat, soittimet ja urheiluvälineet, voivat ovat kalliita.
Opetusministeriön mukaan poikkeuksena maksuttomuuteen olisivat ”erityistä harrastuneisuutta painottavissa koulutuksissa tarvittavat välineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet”.
Rehtoreiden mukaan termi on täysin väärä, sillä musiikki- ja urheilulukioissa ei ole kyse harrastuneisuudesta, vaan opetussuunnitelman mukaisesta tavoitteellisesta opiskelusta.
