Koronaviruksen tehohoidon viikkoraportista selviää, että 82 prosentilla koronavirukseen sairastuneista ja sen vuoksi tehohoitoon joutuneista toimintakyky on ollut ennen sairastumista hyvä, uutisoi Helsingin Sanomat.
Normaali toimintakyky ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettei henkilö voisi olla pitkäaikaissairas.
–Normaalilla toimintakyvyllä tarkoitetaan eri asiaa kuin perusterveyden määritelmällä. Käytämme tehohoidossa viisiportaista toimintakyky-luokittelua. Eli neljä viidestä tehohoitoon joutuneesta potilaasta on ollut sillä tavalla hyvävoimaisia, että mitään fyysisiä toimintakyvyn rajoitteita ei ole ollut. Heillä on kuitenkin voinut olla pitkäaikaissairaus, Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen kertoo.
HS:n kertomien THL:n tietojen mukaan yli 70 prosenttia koronaviruksen vuoksi tehohoitoon joutuneista onkin kärsinyt jostain pitkäaikaissairaudesta.
171:stä päättyneestä tehohoitojaksosta tehdystä tilastoinnista selviää, että potilaista 21 prosentilla oli diabetes ja 19 prosentilla krooninen keuhkosairaus, kuten astma tai keuhkoahtaumatauti. Myös aiemmin sairastettu maksasairaus (4 %), aivoverenkiertohäiriö (4 %), syöpäsairaus (3 %) ja sydäninfarkti (3 %) erottuvat tilastosta.
Lisäksi yhtenä riskitekijänä nousee esiin ylipaino. Tarkasteltaessa koko Suomea on naisista 58 ja miehistä 68 prosenttia ylipainoisia.
–Ylipainoiset ovat yliedustettuina siihenkin suhteutettuna, mikä heidän osuutensa on koko Suomen väestössä. Vain 13 prosenttia koronaviruksen takia tehohoidossa olleista potilaista on normaalipainoisia, Matti Reinikainen sanoo.
–Ylipaino liittyy hengitysmekaniikkaan. Jos ylimääräistä on vatsan ja rintakehän alueella, niin se kyllä painaa massalla keuhkoja kasaan ja hengitys vaikeutuu. Koronavirukseen liittyy nimenomaan hengitysvajausta. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että ylipaino on vaikuttava tekijä, Espoon Jorvin sairaalan tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula sanoo.
