Astra Zenecan ja mahdollisesti myös Johnson & Johnsonin koronavirusrokotteisiin näyttää liittyvän harvinainen verisuonitukoksen riski. Syynä voi olla rokotteissa käytetty adenovirustekniikka, sillä muissa rokotteissa riskiä ei ole todettu, kertoo Helsingin Sanomat.
Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteissa veritulppariskiä ei ole havaittu. Niissä immuniteetti synnytetään viemällä elimistöön koronaviruksen piikkiproteiinin valmistusohjeet lähetti-rnan mukana.
Sen sijaan sekä Astra Zenecan että Johnson & Johnsonin rokotteessa piikkiproteiinin resepti viedään adenoviruskuljettimen avulla sen dna:han yhdistettynä.
Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri arvioi, että veritulppariski voi liittyä juuri adenoviruksen käyttöön.
– Kokeellisissa syöpähoidoissa on annettu vaikuttavaa ainetta adenovirusvektorin avulla. Niihinkin on aiemmin todettu liittyvän veren hyytymistaipumusta, Seppo Meri sanoi HS:lle.
Meri, Helsingin yliopiston hyytymissairauksien professori, HUSin osastonylilääkäri Riitta Lassila ja Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen tutkivat kolmea Suomessa rokotuksiin liittyvää tukostapausta.
Vielä ei tiedetä, mikä adenovirusvektorissa saattaa edistää hyytymistaipumusta. Se voi olla seurausta adenoviruksen dna:sta tai sen pinnalla olevista proteiineista.
Riitta Lassila selitti HS:lle, että pienellä osalla potilaista vasta-ainemuodostus alkaa aktivoida verihiutaleita epätarkoituksenmukaisesti. Yleistyneen hyytymistaipumuksen vuoksi tukos voi kehittyä muuallekin kuin aivolaskimoihin.
Lassilan mukaan hyvä puoli on, että tukokset pystytään hoitamaan, kunhan hoito aloitetaan riittävän aikaisin.