Verkkouutiset

Hollywoodin historian tuntematon Suomi-syöjä – hän väitti Helsingin kaduilla olevan Hitler-julisteita

USA:n takavuosikymmenten kommunistijahdeissa vainotuiksi väitetyt tukivat Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen talvisodassa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kommunismin ja kylmän sodan historiasta puhuttaessa on harvemmin huomattu Suomen yhteyttä USA:n kuuluisiin kommunistijahteihin 1950-luvulla. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kertoneet uhasta ja muun muassa kommunistien soluttautumisesta maan ulkoministeriöön.

Allan H. Ryskindin uutuuskirja Hollywood Traitors kertoo näyttelijä- ja kirjoittajamaailman kommunisteista. Esiin nousee myös Lillian Hellmanin (1909-1984) kitkerä Suomi-suhde.

Lillian Hellman oli tunnettu vasemmistolainen vaikuttaja, joka käsikirjoitti Broadway-hittinäytelmiä ja hittielokuvia kuten The Children’s Hour (Tuhottu elämä), Pienet ketut ja Vartio Reinillä sekä muun muassa kolme muistelmakirjaa.

Vuonna 1977 ensi-iltaan tullut Muistojeni Julia -elokuva perustuu Hellmanin kirjaan ja Jane Fonda esittää siinä pääosassa Hellmania. Taistelusta natseja vastaan kertova filmi sai 11 Oscar-ehdokkuutta. Hellman väitti tarinan olleen totta, mutta se oli keksittyä. Oscar-yleisö osoitti 1978 ikonilleen seisaaltaan suosiota.

Lillian Hellman valehteli koko elämänsä ajan kertoessaan, ettei hän ollut ollut kommunisti. Asiakirjat kertovat hänen olleen USA:n kommunistien puolueen jäsen noin 1938-1950, Hollywoodin kommunistien perustaja ja myöhemmin puolueen erityisjäsen. Jopa Nikita Hrustshevin valtaantulon jälkeen stalinisti Hellman ennusti, että Josif Stalin rehabilitoidaan.

Hellmanin puoluehistorialla on meille merkitystä, koska Suomi liittyy siihen.

Esti Suomen auttamisen

Neuvostoliiton hyökättyä talvisodan alkaessa Suomeen marraskuussa 1939 Hollywoodissa ja Broadwaylla syntyi suuri halu auttaa Suomea. Lillian Hellmanin näytelmän Pienet ketut esittäjät ilmoittivat pitävänsä Suomen hyväksi hyväntekeväisyysnäytöksen. Hollywoodissa kirkkaimmat tähdet ilmoittautuivat mukaan.

Lillian Hellman ja ohjaaja Herman Shumlin ilmoittivat kuitenkin, ettei hyväntekeväisyysnäytöstä tule. Näyttelijöiden suututtua Hellman joutui perustelemaan kantaansa New Yorker -lehdessä. Hän perusteli, että näyttelijät olivat aiemmin kieltäytyneet hyväntekeväisyydestä Espanjan sisällissodan tasavaltalaisten hyväksi.

– En usko siihen hienoon, rakastettavaan pikku tasavaltaan josta kaikki niin kovasti nyyhkyttävät. Olen ollut siellä ja minusta se on pieni natsimyönteinen tasavalta, Lillian Hellman totesi Suomesta.

Lillian Hellman sanoi olleensa 1937 kaksi viikkoa Helsingissä. Hellmanin mukaan ”katujen varsien seinille oli laitettu jättimäisiä Hitlerin julisteita”.

Hollywood Traitors kertoo Hellmanin perustelleen myös, että tuki Suomelle olisi saanut Amerikan vaarallisesti lähemmäs maailmansotaa.

Todellisuudessa Hellman ei ilmeisesti koskaan käynyt Suomessa. Hänen salattu motiivinsa oli tietysti Molotov-Ribbentrop -sopimus ja Neuvostoliiton puolesta toimiminen.

Natsi-Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Lillian Hellman järjesti tukea Moskovalle. Sieltä kehuttiin hänen sota-aikaista elokuvaansa The North Star.

Hellman kutsuttiin 1944 Moskovaan kolmeksi kuukaudeksi ylelliselle ”kulttuurivierailulle”. Hän palasi sieltä ylistäen maata, eikä koskaan myöhemminkään arvostellut Neuvostoliittoa.

”Hitlerin ystävä Mannerheim”

Lukuisat Hollywoodissa ”mustalle listalle” laitetut, joiden syyttömyydestä ja kärsimyksistä elää myyttejä, puolustivat julkisesti Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen talvisodassa. Tunnetuimpia oli käsikirjoittaja Lester Cole. Oscar-palkitun käsikirjoittaja Donald Ogden Stewartin mielestä Neuvostoliiton Suomeen hyökkäyksen arvostelijat lietsoivat sotaliekkejä.

Stalinistisessa amerikkalaisessa In Fact -lehdessä arvosteltiin sodan aikana lujasti kaikkia Suomen ja Puolan puoustajia. Suositun kommentaattori Lowell Thomasin esimerkiksi todettiin lehdessä maaliskuussa 1944 olevan ”taantumuksellinen radiotoimittaja joka on aina tukenut Suomea ja häpäissyt Venäjää”.

Hollywood Traitors kertoo myös USA:n filmiteollisuuden unohdetusta ”helmestä”, vuoden 1943 Mission to Moscow -elokuvasta. Se oli niin yletön propagandaelokuva Neuvostoliiton ihanuudesta, että jopa eräät venäläiset sanoivat sitä paikoin naurettavaksi.

Hollywood-elokuvassa kerrottiin demokratioiden pakottaneen Josif Stalinin Molotov-Ribbentrop -sopimukseen. Alla oleva ylempi Youtube-video on Mission To Moscowin traileri.

Alempana olevan Mission to Moscow -videokatkelman kohdassa 3:15 entistä Moskovan suurlähettilästä Joseph Daviesia esittävä puhuja perustelee amerikkalaisille yleisötilaisuudessa, miksi Neuvostoliiton piti sotia Suomea vastaan.

Davies julistaa yleisölle, että Venäjä tiesi Adolf Hitlerin hyökkäävän, joten neuvostojohtajat pyysivät Suomen lupaa ”miehittää strategisia asemia puolustaakseen itseään Saksan aggressiota vastaan”.

– Suomelle tarjottiin kaksinkertainen määrä alueita vaihdossa, mutta Hitlerin ystävä Mannerheim kieltäytyi, jolloin puna-armeija tuli mukaan. Siksi, ystäväni, suurlähettiläs selvittää elokuvassa.

– Minkähän vuoksi näitä asioita ei ole kerrottu meille?, yleisön joukosta todetaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)