Keväällä käytiin kiihkeä keskustelu vanhustenhoidosta, mikä saattoi jopa ratkaista vaalit. Silloinen oppositiopuolue SDP vaati etunenässä 0,7:n henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin ympärivuorokautisessa hoidossa.
Puolueesta viestitettiin äänestäjille, että näin myös tapahtuu, mikäli puolue pääsee hallitusvastuuseen.
Lopulta kaikki puolueet ryhmittyivät mitoitusvaatimuksen taakse paitsi kokoomus, jonka mielestä oli katsottava kokonaisuutta. Mistä rahat ja työvoima niin, ettei tämä kaikki ole pois esimerkiksi kotihoidon palveluista?
Kriittisiä näkemyksiä kuultiin myös asiantuntijatahoilta, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kuntaliitosta sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Hallitus ei ollut ehtinyt vielä istua päivääkään, kun Antti Rinne (sd.) katsoi jo tarpeelliseksi tarkentaa henkilöstömitoituksen aikataulua. Rinteen mukaan lopullisena tavoitteena on, että hoitajamitoitus olisi 0,7:ssä vuoden 2025 paikkeilla.
– Se lähtee käyntiin jonkin ohjelman kautta ja lisääntyy vuosittain, Rinne sanoi Demokraatille.
Toisin sanoen Rinteen punamultahallitus ei 0,7:n henkilöstömitoitusta toteuta. Nyt puhutaan tavoitteesta, jonka toteutumisesta vastuu on siirtymässä seuraavalle hallitukselle.
Vielä helmikuussa eduskunnan silloinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) antoi ymmärtää, että 0,7 hoitajamitoitus olisi mahdollista saada kuntoon vielä loppuaan lähestyvällä vaalikaudella. Kyse olisi lähinnä siitä, onko tahtotilaa eivätkä aikataulut olisi tässä ”niitä isoja ongelmia”, hän korosti Uuden Suomen mukaan.
Nyt Rinteen hallituksessa perhe- ja peruspalveluministeriksi noussut Kiuru korostaa Rinteen tapaan pidemmän siirtymäajan tarvetta.
– Neljän viikon valmistelun perusteella on ainakin saamamme asiantuntija-arvioiden mukaan olennaista ottaa huomioon myöskin se, että ei ole kysymys vain ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen parantamisesta, vaan joudumme myöskin katsomaan, mistä henkilökunta tulee. Siltä osin kotihoidon kuntoon laittaminen tulee tähän työhön mukaan, mikä vaikeuttaa tehtävän suorittamista ja tuo lisähaasteita, sanoi Kiuru viime viikolla Demokraatin mukaan.
Kuulostaako tutulta? Juuri näitä seikkoja 0,7:n mitoitusta kritisoineet tahot yrittivät vielä keväällä tuoda esiin. Vaalien humussa asetelma muodostui kuitenkin niin, että joko kannatat 0,7:n henkilöstömitoitusta tai olet vanhuksia vastaan.
Oppositio ei jättänyt tiistaina tilaisuutta käyttämättä hiillostaessaan Rinteen hallitusta puheiden ja tekojen välisestä ristiriidasta hoitajamitoituskysymyksessä.
Hoitajajärjestötkin takajaloilleen
Nyt myös 0,7:n mitoitusta vaalien alla ahkerasti lobanneet hoitajajärjestöt ovat nousseet takajaloilleen. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan hallituksen väläyttämiin ”siirtymäaikoihin ei missään nimessä ole varaa”. Järjestön mielestä tulkinnanvarainen on myös hallitusohjelman kirjaus, jossa puhutaan hoitohenkilöstön sijaan hoivahenkilöstöstä.
– Tämä on tarkoittanut ainakin tähän asti sitä, että jopa talonmies on saatettu lukea mitoitukseen osallistuttuaan hoivatyöhön, Paavola katsoi tiedotteessaan.
Paavolan mukaan hallitusohjelmassa luvatut 70 miljoonaa eivät myöskään missään nimessä riitä 0,7 hoitajamitoituksen toteuttamiseen.
Hallituksen puheita kuunnellessa kannattaa muistaa koko ajan myös se, että iso osa menolisäyksistä on laskettu sen varaan, että 75 prosentin työllisyystavoite toteutuu.
Oli ympärivuorokautisen hoivan 0,7:n henkilöstömitoituksesta mitä mieltä tahansa, vaalipuheet ja todellisuus näyttäisivät olevan nyt liian kaukana toisistaan. Äänestäjän kuluttajansuojasta on jäljellä vain rippeet.
