Verkkouutiset

Ilmpalloja Venäjän Maarianhaminan konsulaatin aidassa elokuussa 2013. LEHTIKUVA/JOAKIM HOLMSTRÖM

Historioitsija IS:lle Venäjän konsulaatista: Loukkaus Suomea vastaan

Jukka Tarkan mukaan Venäjän konsulaatin tausta Ahvenanmaalla on häikäilemättömän sotilaallinen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiotieteen tohtori, historioitsija Jukka Tarkka ei kiistä Ilta-Sanomissa näkemystä, jonka mukaan Venäjän Maarianhaminan konsulaatti olisi todellisuudessa tiedusteluun keskittyvä toimipiste.

Hän kuitenkin arvioi, että jos kylmän sodan aikana konsulaatilla saattoi olla vähäistä merkitystä Neuvostoliiton sotilastiedustelulle, niin nyky-Venäjälle siitä tuskin on mitään hyötyä.

– Tämän konsulaatin turvallisuuspoliittinen ja sotilaallinen merkitys on nykyiselle Venäjälle käsitykseni mukaan tasan nolla. Muutama diplomaatiksi naamioitu sotilastiedustelija Ahvenanmaalla ei merkitse Venäjän tiedustelutiedon kartuttamisen kannalta yhtään mitään. Venäjällä on nykyisin erittäin tehokkaita keinoja hankkia tiedustelutietoa Ahvenanmaasta.

Tarkka sanoo konsulaatin olevan Suomea nöyryyttävä jäänne, josta olisi hyvä päästä eroon. Hänen mukaansa konsulaattia ylläpitämällä Venäjä nöyryyttää Suomea suomettumisajan tyyliin.

– Sehän on ilmiselvä loukkaus Suomen suvereniteettia vastaan. Sen takia siitä pitäisi päästä eroon, mutta se on aika hankalaa nykyisessä tilanteessa, koska Itämerellä, Suomenlahdella ja Ahvenanmaalla on kaiken aikaa isompia jännitteitä.

Tarkan mukaan Suomelle tarjoutui mahdollisuus päästä sopimuksesta eroon Mauno Koiviston presidenttiaikana, jolloin irtauduttiin Pariisin rauhansopimuksen asetuksista ja Saksan suhteita koskevien säännösten noudattamisesta. Asiaa selviteltiin tuolloin oikeusministeriössä ja puolustusministeriössä, mutta jostain syystä prosessi jäi kesken.

– Tässä yhteydessä ei todettu, että Ahvenanmaalla olevan konsulaatin kummalliset oikeudet ovat Suomen suvereniteettia loukkaava tekijä. Ahvenanmaa jäi marginaaliin tässä tilanteessa, jossa olisi ollut erittäin helppo saada mitätöityä sen erityisasema.

Suurimmillaan konsulaatissa oli lähes 140 virkailijaa. Mukana oli takavuosina myös Neuvostoliiton valtiollisen poliisin edustajia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)