Aleksis Kiveltä olisi ollut historioitsijan mielestä lupa odottaa kivempaa käytöstä naisia kohtaan. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Historioitsija esittää: Kaatakaa Aleksis Kiven ja Mika Waltarin patsaat

Teemu Keskisarjan mukaan ’me suomalaiset olemme historian hyssyttelijöitä’.

Ilta-Sanomissa kolumnoiva historioitsija Teemu Keskisarja kirjoittaa ironisesti toivovansa patsaankaatoliikehdintää myös Suomeen.

–  Kansakunnan kaapin päällä saavat patsastella semmoiset suurmiehet, joilla on verta käsissä, —— housuissa ja —– päässä. Milloin opimme taannehtimaan oikeustajuamme sivistyskansojen lailla?, Teemu Keskisarja aloittaa.

Hän toteaa antavansa kolme pikatuomiota hoputtaakseen patsaankaatoja. Kaksi viimeistä kohdetta eli Aleksis Kivi ja Mika Waltari ovat olleet vaiettuja, ensimmäinen eli marsalkka C.G.E. Mannerheim itsestäänselvä.

– Kaikki sijaitsevat Helsingin keskustassa, koska mielenosoituskulttuuriamme ei voi modernisoida kyläpahasista alkaen.

Aleksis Kivi oli Keskisarjan mukaan ”surullinen esimerkki nerouden sukupuolittumisesta”. Kirjoittajan mukaan ”Kivi häiritsi ja ahdisteli mieluiten suojattomia palvelijattaria”.

– Kirjoissaan hän yleisti naissukupuoleen nimitykset portto, tyttö-kanalja, lutka, liehakoitseva lunttu ja himphamppu. No, nämä olivat pienehköjä rikkomuksia aikaansa asetettuina, mutta litteratööri Kiveltä oli lupa odottaa kivempaa käytöstä sikäli, että hänen työkykynsä täysin riippui Charlotta Lönnqvistin naisellisesta lämmöstä.

Mika Waltari kuului historioitsijan sanaleikin mukaan ideologialtaan ihmiskunnan vihollisiin.

– Sama mikä on kiellettyä korttipakoissa, makeisissa ja lastenkirjoissa, on jostain käsittämättömästä syystä yhä suvaittua historiallisissa – siis totuudeksi tekeytyvissä – romaaneissa. Sinuhessa afroegyptiläisen stereotypia sisältää murhaajat, raiskaajat ja primitiiviset seksiobjektit. Kirjallisuudentutkijat ovat vaienneet Waltarin rasismista, joka kiteytyy esim. ilmauksessa: ”sekaantua neekereihin”, Keskisarja kauhistelee.

– Kun viranomaiset tukevat mielenosoittajia, Mannerheimin ja Kiven järeät näköispatsaat voi kiskoa jalustoiltaan koneilla ja vaijereilla. Waltari on teknisesti haastavampi. Veikko Hirvimäen Waltari-muistomerkki Etu-Töölössä on kovin abstrakti, kolmeosainen ja matala. Sitä ei voi kaataa. Muoto vaatii toisenlaista rituaalia.

Waltari pitääkin hänen mukaansa kilkutella taltoilla siruiksi vähitellen, ”jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan kaupunkitilan moniarvoistamiseen”.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt