Mies syö itse tekemäänsä hampurilaista yksin kotonaan Helsingissä heinäkuussa 2019. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ

Hintojen nousu kuritti tupakoitsijoita ja lihansyöjiä

Inflaatio jäi viime vuonna edelleen alhaiseksi, mutta häviäjiä löytyy silti.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat joulukuussa vuodentakaisesta 0,9 prosenttia, kun marraskuussa inflaatio oli 0,7 prosenttia. Koko viime vuoden keskimääräinen inflaatio jäi yhteen prosenttiin.

Inflaation lievä kiihtyminen vuoden lopulla johtui Tilastokeskuksen mukaan muuan muassa sähkön hinnan noususta.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan vähäistä hintojen nousua nähtiin viime vuonna laaja-alaisesti, mutta pienet muutokset eivät juuri vaikuta koko talouden hintatasoon.

– Siksi tällä kertaa on vaikea löytää myöskään varsinaisia voittajia tai häviäjiä. Ehkä selkein häviävä ryhmä olivat tupakoitsijat, koska tupakkatuotteiden hinnat nousivat viime vuonna kahden erillisen veronkorotuksen seurauksena. Myös vuokrat ja lihatuotteet ovat kallistuneet, joten vuokralla asuva, tupakoiva ja runsaasti lihaa syövä kuluttaja on kaiketi suurin häviäjä, hän arvioi tiedotteessaan.

Koko kuluneen vuosikymmenen tunnusmerkki on Appelqvistin mukaan ollut poikkeuksellisen hidas kuluttajahintojen muutos. Inflaatio ylsi Suomessa yli kahden prosentin lukemiin edellisen kerran vuoden 2012 lopussa.

– Finanssikriisin jälkeinen heikon talous- ja palkkakehityksen kausi tarjosi pitkään selkeän selityksen Suomen matalalle inflaatiolle. Nyt on kasvua kuitenkin nähty jo pidempään ja palkatkin ovat nousseet pari vuotta, mutta inflaatiota on silti jouduttu odottelemaan, Appelqvist toteaa tiedotteessaan.

Toteutunut inflaatio oli viime vuonna hänen mukaansa jopa matalia ennusteita alhaisempaa, ja palkankorotusten siirtyminen hintoihin on yllättänyt hitaudellaan. Tällä hetkellä matalan työttömyysasteen ja korkean inflaation välinen perinteinen yhteys ei Suomessa toteudu.

– Monia vaihtoehtoisia selityksiä on kehitetty liittyen muun muassa globaalin kilpailun kiristymiseen, väestön ikääntymiseen, heikkoon tuottavuuskasvuun ja ammattiyhdistysliikkeen heikentyneeseen neuvotteluvoimaan. Yhtä selittäjää tuskin löytyy, Appelqvist arvioi.

Hän muistuttaa, että inflaatiota pitää kurissa myös vaatimaton oletus tulevasta talouskasvusta, mikä ei ole omiaan houkuttelemaan yrityksiä nostamaan hintoja.

– Juuri nyt hidastuva kasvu alentaa inflaatio-odotuksia. Lopulta palkkakehitys kuitenkin ratkaisee, eli jatkossa nyt neuvoteltavat palkkaratkaisut vaikuttavat kansainvälisen kilpailukyvyn lisäksi myös inflaationäkymiin, Appelqvist painottaa.

Tilastokeskus kertoo, että euroalueen yhdenmukaistettu inflaatio oli ennakkotietojen mukaan joulukuussa 1,3 prosenttia. Suomen vastaava lukema oli vain 1,1 prosenttia.

– Kalliista hintatasostaan tunnettu Suomi on muutenkin lähestynyt kuluttajahintojen osalta muuta euroaluetta viimeisen kolmen vuoden aikana. Hidas inflaatio tukeekin tällä hetkellä merkittävästi kotimaista ostovoimaa, Appelqvist huomauttaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt