Saudi-Arabia ja Venäjä pääsivät sunnuntaina 12. huhtikuuta sopimukseen raakaöljyn tuotannon ennätyksellisen suurista leikkauksista. Öljyntuottajamaiden kartellin OPECin nigerialainen pääsihteeri Mohammed Barkindo kehui sopimusta ”historialliseksi”. Sopimus syntyi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin painostettua osapuolia tukemaan energiantuottajia nykyisessä koronakriisissä, kertoo Financial Times.
Sopimuksen mukaan Venäjä leikkaa tuotantonsa 8,5 miljoonaan barreliin päivässä. Yhteensä uusi OPEC-sopimus leikkaa toukokuusta 2020 alkaen 9,7 miljoonaa barrelia päivässä eli noin 10 prosenttia maailman öljyntuotannosta. Rajoitukset ovat voimassa huhtikuuhun 2022. Sopimuksen myötä Venäjän öljyntuotanto on pienimmillään sitten vuoden 2004. Kerrannaisvaikutuksineen se voi leikata pois jopa 12 prosenttia Venäjän koko teollisuustuotannosta. Ajankohtaisen koronaepidemian tuottamista vaikutuksista puhumattakaan.
Venäjä aloitti hintasodan maaliskuussa, kun Saudi-Arabia ehdotti tuotannon vähentämistä 1,5 miljoonan barrelin verran päivässä koronakriisin aiheuttaman pienentyneen kysynnän takia. Venäjä ei suostunut tähän, vaan nosti tuotantonsa 11,3 miljoonaan barreliin, kun normaalisti Venäjä tuottaa noin 10,8 miljoonaa barrelia päivässä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin aikoi haastaa Yhdysvallat ja Saudi-Arabian rikkoen näin samalla ns. OPEC+-liittouman, jonka on muodostanut OPEC ja kymmenen muuta maata, mukaan lukien Venäjä. Erityisenä hintasodan kohteena oli Yhdysvaltain kasvava, mutta velkainen liuskeöljytuotanto. Foreign Policy-lehdessä korostettiin, ettei Opec+:n rikkominen ainakaan palvellut Venäjän vaikutusvaltapyrkimyksiä Lähi-idässä.
Saudi-Arabia vastasi raakaöljyn hinnan laskulla ja tuotannon lisäämisellä, joten maaliskuun aikana öljybarrelin hinta putosi 60 prosenttia. Öljynhinta oli matalimmalla tasolla 17 vuoteen. Samalla Venäjän rupla heikkeni suhteessa dollariin eniten neljään vuoteen.
Vuoden alusta alkaen rupla menetti arvostaan 30 prosenttia. Samalla Venäjän valtionbudjetti muuttui alijäämäiseksi, vaikka sen piti olla tänä vuonna 11,4 miljardin dollaria ylijäämäinen. Venäjän bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan tänä vuonna puolesta prosentista viiteen prosenttiin, kertoo The Moscow Times.
