Hikikomori – ”Kotiin piiloutuja”

Peräti miljoonan japanilaisen nuoren arvellaan piileksivän kodeissaan, kirjoittaa BBC.

Miksi japanilainen nuori piileskelee kodissaan jopa vuosikymmeniä?

Ongelmat alkavat yleensä silloin, kun nuori jättäytyy pois koulusta.

– Kun jäin pois koulusta, alkoi oma ja vanhempieni syyttely. Vähitellen paineet alkoivat kasaantua niin suuriksi, etten uskaltanut lähteä enää ulos kodistani. Pelkäsin kohdata ihmisiä ja mennä kaupungille, kertoo eräs ”piiloutumisesta” kärsivä japanilaismies.

Vähitellen ”piiloutunut” luopui kaikesta sosiaalisesta viestinnästä. Se kävi helposti. Hän nukkui päivät ja katseli televisiota yöt.

– Minulla oli sisälläni vain negatiivisia tunteita. Vihasin ihmisiä ja ennen kaikkea yhteiskuntaa. Jatkuva pelko tulevaisuudesta ja kateus toisia ihmisiä kohtaan, sai minut täysin valtaansa.

Hikikomori

Japanissa kaikki tietävät sanan hikikomori, vapaasti suomennettuna ”sulkeutunut piileksijä”.

Tamaki Saito oli juuri vastavalmistunut psykiatri 1990-luvun alussa, kun iso joukko vanhempia tuli pyytämään häneltä apua lapsilleen, jotka olivat jättäneet koulunsa kesken ja jättäytyneet kokonaan pois sosiaalisista ympyröistä.

”Piileksijät” saattoivat pysytellä kodeissaan kuukausia tai jopa vuosia. Nuoret ovat yleensä keskiluokkaisista perheistä ja he ovat lähes aina miehiä.

– Tämä saattaa kuulostaa teinin laiskuudelta, mutta sitä se ei ole. Sairastuneilla on perustavanlaatuisia sosiaalisia pelkoja, kertoo Saito.

Sairastuneet haluaisivat ystäviä, tukea ja lähteä ulos, mutta he eivät voi. Sosiaalinen halvaantuminen on tosiasia.

”Piileksijän” oireet ovat hyvin potilaskohtaisia. Jollakin saattaa olla väkivaltaisia purkauksia ja vakavia pakkomielteitä, vainoharhoja ja masentuneisuutta.

Kun Saito aloitti tutkimuksen nuorten käyttäytymisestä, ei sosiaalista vetäytymistä kunnolla edes tunnettu. Tällä hetkellä Japanissa tiedostetaan ongelma.

Japanin Cabinet Office teki vuonna 2010 kyselyn, jonka tuloksena Japanissa olisi 700 000 hikikomorista kärsivää. Psykiatri kuitenkin asettaa luvun vieläkin korkeammalle – miljoonaan ihmiseen.

Toinen sosiaalinen tekijä, joka vaikuttaa vahvasti myös hikikomoriuteen, on amae eli riippuvuus. Japanilaiseen perhesuhteeseen kuuluu olennaisena osana tietyn tyyppinen riippuvuus, varsinkin kotia ja vanhempia kohtaan. Nuoret naiset käytännössä asuvat vanhempiensa luona, kunnes he menevät naimisiin.

Ei vain Japanin ongelma

Tamaki Saiton peräänkuuluttaa, ettei Hikikomori ole vain japanilaisen yhteiskunnan ongelma, vaan sitä esiintyy myös erityisesti Koreassa ja Italiassa.

– Erittäin huolissani olen siitä, kuinka ongelma asettuu paikoilleen, varsinkin Euroopassa. Nuorisotyöttömyys vaikuttaa mittavasti siihen, kuinka hanakasti nuoret uskaltavat muuttaa pois kotoa.

Työttömyys ja syrjäytyminen sosiaalisesta elämästä ja yhteiskunnasta ovat ne ongelmatekijät, joihin täytyy pystyä puuttumaan niin nopeasti kun mahdollista.

Pienin askelin Japanissa alkaa tapahtua muutoksi ajattelumallissa. Ennen kaikkea vanhempien ankariin vaatimuksiin täytyisi pystyä puuttumaan.

– Emme saa olla itsellemme emmekä toisillemme niin ankaria ja vaativia, kiteyttää Tamaki Saiton lopuksi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt