Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen mukaan hiihtopäivien määrä kasvoi kaudella 2016-2017, ja siihen suhteutettuna onnettomuusmäärä oli edelliskauden tasolla. Hiihtokeskuksissa sattui yhteensä noin 2 000 tapaturmaa, mikä on yhdistyksen mukaan kansainvälisesti hyvin alhainen luku.
Muljahtaneita polvia ja rusahtaneita ranteita on yhdistyksen mukaan kuitenkin taas odotettavissa, kun hiihtolomakausi alkaa ensi viikolla
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa rinteiden turvallisuus on korkealla tasolla, kertoo Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors. Onnettomuusmäärät ovat täällä pienempiä kuin muualla.
– Hiihtokeskukset ja rinteet on hoidettu hyvin, rinteet ja suojaverkot kunnostetaan säännöllisesti. Myös valaistus on tärkeä tekijä: valot paitsi lisäävät yleistä näkyvyyttä, myös tuovat kontrastia lumelle, Lindfors kertoo Finanssiala ry.n tiedotteessa.
Laskettelijat teloivat useimmiten polviaan ja lumilautailijat ranteitaan. Yli viidennes suksilla laskijoiden vammoista oli polvivammoja. Suksilla laskijan polvi vääntyy ja kiertyy helposti, etenkin jos siteet on väärin säädetty. Lumilautailija taas ottaa useimmiten kaatumisen vastaan käsillään, ja siksi yli kolmannes lautailijoiden vammoista oli rannevammoja.
Myös päävammat ovat yleisiä. Sekä laskettelijoiden että lautailijoiden vammoista noin 15 prosenttia oli päävammoja.
– Suuri osa päävammoista johtuu hyppyreissä kaatumisesta. Toki päävammaksi tilastoidaan jokainen päähän osunut kolhu, joka on raportoitu hiihtokeskuksen ensiapuun, joten aina ei ole kyse vakavista vammoista. Toki jokainen päävamma on liikaa, Lindfors toteaa.
Urheilulääkärien mukaan kypärä estää 60–90 prosenttia aivovammoista. Hiihtokeskusyhdistyksen tilastoista selviää, että kypärän käyttö on ollut kasvussa jo kolmen kauden ajan. Noin 90 prosentissa tapaturmista laskijalla on ollut kypärä.
