Hallitus ja opposition edustajat puivat lokakuussa tartuntatautilakia Säätytalolla. LEHTIKUVA / HANDOUT / LAURA KOTILA VALTIONEUVOSTON KAN

Hieman yli puolet kansasta pitää hallituksen työtä onnistuneena

Hallituksen saama arvosana heikkeni kevään mittauksesta.

55 prosenttia suomalaisista ajattelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen onnistuneen tehtävissään vähintään melko hyvin. Noin joka kolmas (35 prosenttia) on asiasta päinvastaista mieltä, todeten hallituksen toiminnan olleen vähintään melko huonoa.

Luvut ilmenevät Kantar TNS:n puoluebarometristä. Sen mukaan hallitus on toiminut hyvin 16:n ja melko hyvin 39 prosentin mielestä. 20 prosenttia pitää sen toimintaa melko huonona, 15 prosentin antaessa sille huonon arvosanan.

Oppositio on puolestaan selvinnyt työssään hyvin 26 prosentin mielestä. Neljä prosenttia pitää sitä erittäin ja 22 prosenttia melko hyvänä. 24 prosentin mielestä oppositio on onnistunut huonosti esittäessään vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. 34 prosenttia ajattelee sen toimineen melko huonosti.

Varsinkin vasemmistoliittolaiset ajattelevat hallituksen onnistuneen hyvin työssään. Heistä 87 prosenttia on tätä mieltä. Vihreistä ajatuksen jakaa käytännössä yhtä suuri osa (85 prosenttia).

Sosialidemokraateista 77 prosenttia arvioi hallituksen onnistuneen työssään vähintään melko hyvin, RKP:n kannattajista 59 prosenttia.

Kokoomuslaisista 46 prosenttia kertoi pitävänsä hallituksen toimintaa vähintään melko hyvänä. Perussuomalaisista tätä mieltä on 18 prosenttia.

Oppositio sai tunnustusta lähinnä omiltaan. Perussuomalaisista 51 ja kokoomuslaisista 47 prosenttia arveli sen onnistuneen vähintään melko hyvin.

Tulos heikkeni

Hallituksen tuore arvosana on jonkin verran huonompi kuin toukokuussa, koronapandemian ensimmäisen aallon loppuvaiheissa annettu. Tuolloin hallituksen onnistumista piti vähintään melko hyvänä peräti 69 prosenttia vastaajista.

Tuore tulos on Kantar TNS:n mukaan toiseksi paras noteeraus toukokuussa 1991 alkaneiden mittausten sarjassa. Mikään muu hallitus ei ole saanut tunnustusta suomalaisten enemmistöltä. Lähimmäksi on päässyt Paavo Lipposen kakkoshallitus. 47 prosenttia piti sen toimintaa hyvänä syyskuussa 2001 toteutetussa tutkimuksessa.

Oppositionkin arvosana on nyt hieman huonompi kuin toukokuussa. Sen toimintaa huonona pitävien määrä on kasvanut 11 prosenttiyksiköllä.

Puolueista positiivisimmin suhtaudutaan tällä hetkellä SDP:hen. 50 prosenttia ajattelee siitä erittäin tai melko myönteisesti. 44 prosentilla on vastaava käsitys vihreistä ja käytännössä yhtä monella kokoomuksesta (43 prosenttia.

Keskustaan suhtautuu myönteisesti 37 prosenttia ja RKP:hen tai vasemmistoliittoon 36 prosenttia vastaajista. Liike Nyt ja perussuomalaiset herättävät tällä hetkellä myönteisiä ajatuksia 31 prosentissa vastaajista ja kristillisdemokraatit 30 prosentissa.

Keskustan suosio on pudonnut viidellä prosenttiyksiköllä ja SDP:n neljällä prosenttiyksiköllä puolen vuoden takaisesta mittauksesta. Vihreiden kohdalla tulos ei ole muuttunut. Kokoomuksen tulos on puolestaan noussut yhdellä prosenttiyksiköllä ja perussuomalaisten ja vasemmistoliiton laskenut yhdelllä prosenttiyksiköllä.

Huolimatta pienestä laskusta, kansalaisten näkemykset SDP:stä ovat edelleen erittäin positiiviset. Sen nyt saavuttama tulos on mittaussarjan toiseksi paras. Myös kokoomuksen, keskustan ja vihreiden tulokset ovat pitkän tähtäimen tarkastelussa varsin hyvät. Vasemmistoliiton tuloksen taas kerrotaan vahvistavan 1990-luvulla alkanutta, tendenssinomaista positiivista kehitystä.

Yleiskuvaa perussuomalaisista on seurattu marraskuusta 2010 lähtien (19 mittausta). Tuorein luku lukeutuu Kantar TNS:n mukaan keskimääräistä parempiin.

Valtaosa äänestää

62 prosenttia kyselyyn vastanneist kertoi käyvänsä varmasti äänestämässä ensi kevään kuntavaaleissa. 23 prosenttia totesi, että luultavasti äänestää. Joka kymmenes kertoi todennäköisesti tai varmasti jättävänsä äänestämättä.. Neljä prosenttia ei osannut sanoa, kuinka toimii.

Omaa äänestämistään varmana pitäviä on tällä hetkellä enemmän kuin vastaavana ajankohtana 2016. Silloin 55 prosenttia sanoi, että aikoo varmasti käydä äänestämässä seuraavan kevään kuntavaaleissa.

70-vuotiaista ja vanhemmista neljä viidestä (79 prosenttia) uskoo varmasti äänestävänsä kuntavaaleissa. Toisen ääripään muodostavat enintään 30-vuotiaat, joista vain 48 prosenttia ajattelee samoin.

Iän lisäksi koulutustaso sekä hyvätuloisuus ja -osaisuus yleisemminkin ovat keskimääräistä aktiivisempaa äänestysosallistumista ennakoivia indikaattoreita. Nämä yhdistyvät ammattiryhmittäisessä tarkastelussa. Sen perusteella ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät sekä eläkeläiset ovat ne ryhmät, jotka kävisivät aktiivisimmin vaaliuurnilla.

Tutkimus toteutettiin GallupForumissa 2. – 9.11.2020. Haastateltu joukko edustaa Suomen 15 – 74 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. ahvenanmaalaiset). Äänestämistä koskevat kysymyksenasettelut esitettiin äänestysikäisille. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.252. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt