Henna Virkkunen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Henna Virkkunen: Uusi EU-esitys on Suomen kannalta pettymys

Hallitus ei ole onnistunut ajamaan EU-tavoitteitaan, kokoomusmeppi sanoo.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin budjetti- ja elvytysrahastoesitys on Suomen kannalta pettymys, sanoo EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) tiedotteessaan.

Michelin esitteli perjantaina ehdotuksensa EU:n pitkän aikavälin budjetiksi sekä elvytysrahastoksi, jonka tarkoituksena on vastata koronapandemian aiheuttamaan talouskriisiin.

Hyvänä Michelin esityksessä Virkkunen pitää sitä, että uusi esitys ottaa EU-komission alkuperäistä esitystä paremmin huomioon EU:n hiilineutraalisuustavoitteen, aloittaa lainan takaisinmaksut nopeammin ja pyrkii sitomaan EU-rahoituksen jäsenvaltion oikeusvaltiokehitykseen.

Huonoa esityksessä ovat Virkkusen mukaan muun muassa elvytysrahaston avustuspainotteisuus sekä riittämättömät investoinnit uuteen kasvuun, kuten infrastruktuurihankkeisiin, tutkimukseen ja digitalisaatioon.

Lainaa nostettaessa on tärkeää, että sovitaan myös keinoista, joilla se maksetaan takaisin, Virkkunen painottaa. Osa Michelin ehdottamista omista tulonlähteistä, kuten niin sanottu digivero, ovat kokoomusmepin mukaan kuitenkin Suomen kannalta ongelmallisia.

– Elvytysrahastoa koskevassa esityksessä Suomen hallituksen isot tavoitteet, eli rahaston matalampi kokonaistaso sekä lainoina annettavan rahoituksen suurempi osuus, eivät näy lainkaan.

– Budjetin kohdalla suurin muutos komission pohjaesitykseen ovat viidelle jäsenmaalle tarjotut jäsenmaksupalautukset, mutta Suomi ei ole näiden maiden joukossa, Virkkunen sanoo.

Virkkusen mukaan Sanna Marinin (sd.) hallitus ei ainakaan tähän mennessä ole onnistunut neuvottelemaan keskeisiä tavoitteitaan mukaan pakettiin.

– Menopuolella kokonaisuus on edelleen sellainen, että innovaatioihin, puolustukseen sekä muihin Suomelle tärkeisiin kohteisiin suunnataan liian vähän varoja. Hallituksen tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden edistämisessä ei olla riittävän pitkällä, Virkkunen toteaa.

– Mielestäni on perusteltua kysyä, onko EU-politiikka ollut riittävän korkealla hallituksen ja sen keskeisten ministereiden asialistalla? Elämme poikkeuksellista aikaa, jossa unionin tulevaisuutta määritellään pitkälle tulevaisuuteen.

Virkkunen on huolissaan myös siitä, minkälaiseksi unionin rahoituksen oikeusvaltiokehitykseen sitova mekanismi muodostuu.

– Erityisesti Puolassa, Unkarissa ja Tshekissä EU-rahaa valuu hallitusta lähellä olevien liikemiesten taskuun. Tällaisissa tilanteissa, joissa hallitus ei ole sitoutunut demokratiaperiaatteisiin ja eurooppalaisiin arvoihin, maiden EU:lta saamaa rahoitusta tulisi voida leikata sekä ohjata suoraan alue- ja paikallishallinnolle.

– Nyt uhkana on, että silloisen pääministeri Antti Rinteen (sd.) jo kertaalleen sovituksi ilmoittama oikeusvaltiomekanismi vesittyy pahasti, Virkkunen varoittaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt