Henna Virkkunen. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

Henna Virkkunen: Tekemättömyydellä on hintansa

EU-parlamentaarikon mukaan elvytysrahasto ei ole nollasummapeliä.

EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) ottaa blogissaan kantaa Suomessa käytävään keskusteluun EU-komission esittelemästä elvytysrahastosta. Keskustelussa on keskitytty etenkin Suomen vastuiden lisääntymiseen.

– Tämä on luonnollisesti tärkeä näkökulma. Suomi ei voi olla mukana järjestelyssä, joka vaarantaisi julkisen talouden kestävyyden. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että Euroopan elpyminen on Suomen etu, ja EU-jäsenyys on paljon muuta kuin maksuosuuksien nollasummapeliä, Virkkunen kirjoittaa.

– Euroopan yhtenäisyydessä ja euron tulevaisuudessa ei ole kyse pelkästään taloudesta, vaan Suomen kansainvälisestä asemasta. Euron hajoamisella ja EU:n disintegraatiolla olisi laajakantoisia merkityksiä Euroopan ja myös Suomen kehitykseen.

EU-komission esittämä paketti ei luo euroalueelle yhteisvastuuta, kirjoittaa Virkkunen, vaan korkeintaan kasvattaisi sitä. Samalla osa yhteisvastuusta siirtyisi esityksen myötä tarkemman valvonnan ja demokraattisen päätöksenteon piiriin.

– Käsillä olevan kriisin keskellä myös ylivelkaantuneilla euromailla olisi oltava mahdollisuus vastuulliseen velkaelvytykseen. Suomen Pankin arvion mukaan EU-tason finanssipoliittinen elvytysohjelma on Suomen etu, koska taloutemme on hyvin riippuvainen Euroopan talouden kehityksestä ja elpymisestä.

– Yksin voimme elvyttää kotimaista kysyntäämme, mutta vientiä emme. Suomen viennistä noin 60 prosenttia kohdistuu EU:n sisämarkkinoille, Virkkunen muistuttaa.

Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta on välttämätöntä, että EU toipuu kriisistä nopeasti, Virkkunen toteaa.

– Olen siksi suhtautunut komission esitykseen ja sitä edeltäneeseen keskusteluun elpymisrahastosta positiivisesti. Olennaista ei ole vain se, kuinka paljon ja miten rahastoon kerätään varoja, vaan ennen kaikkea se, miten ne käytetään.

Kokoomuksen EU-parlamentaarikot ovat asettaneet rahastolle kolme ehtoa. Rahaston on ensinnäkin oltava parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätösvallassa, toiseksi rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ja kolmanneksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja kestävää taloutta.

– Komission esitys ei vielä tällaisenaan täytä näitä vaatimuksia, mutta se on avannut keskustelun yhteisistä askeleista. Esityksessä on myös paljon hyviä ja suoraan kannatettavia osioita. Tällainen esitys on esimerkiksi EU:n omaksi tulonlähteeksi suunniteltu muovivero, joka kuitenkin tulisi kompensoida kotimaista työn verotusta laskemalla, jottei suomalaisten kokonaisveroaste nouse, Virkkunen kirjoittaa.

Toimenpiteiden kustannuksia laskettaessa Virkkunen korostaa, että myös tekemättömyydellä on hintansa. Yhtenäinen Eurooppa on Suomen etu myös koronapandemian jälkeen.

– Kyse ei ole nollasummapelistä, eikä sitä sellaiseksi kannata maalata.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt