Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) kiittelee EU-komission esitystä, jonka mukaan infrastruktuurin rahoituksessa huomioidaan myös sotilasjoukkojen liikkuvuus.
Monivuotisen rahoituskehyksen osana siviilialalle on luvassa 6,5 miljardin euron investointeja, joita voidaan hyödyntää myös puolustuksellisessa toiminnassa.
– Käytännössä se tarkoittaa kriittisen infran kuten teiden, siltojen ja rautateiden parantamista rajat ylittävän sotilaallisen yhteistyön edistämiseksi. Hyvä ja toimiva infra on tärkeää joukkojen ja kaluston nopean ja esteettömän etenemisen kannalta, Virkkunen toteaa tiedotteessa.
EU ja Nato ovat määritelleet sotilaallisen liikkuvuuden ensisijaisen tärkeäksi yhteistyöalaksi. EU-parlamentin on määrä äänestää keskiviikkona EU-Nato-suhteita ja kyberturvallisuutta koskevista mietinnöistään.
Virkkunen huomauttaa, että sotilasliikkuvuuden kehittäminen on osa EU:n puolustusunionia, ja monivuotisen Verkkojen Eurooppa-ohjelman käsittely on käynnistymässä EU-parlamentissa.
Hän toimii ohjelmassa teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana. Virkkusen mukaan turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on edennyt viimeisen kahden vuoden aikana enemmän kuin vuosikymmeniin.
– Jos Venäjän aggressiivisen voimapolitiikan paluu ei vielä kaikkia jäsenmaita herättänyt, lopullisesti sen on tehnyt Yhdysvaltain ailahtelevainen presidentti. Viimeistään nyt jokainen EU-maa on havahtunut siihen, että Euroopan on otettava itse paljon suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, Virkkunen sanoo.
EU ja Nato tekevät yhteistyötä myös kyberturvallisuuden alalla. EU-parlamentin mietinnössä Helsinkiin perustettu hybridialan osaamiskeskus mainittiin positiivisena esimerkkinä varautumisen kehittämisestä.
– Näissä kehittämisohjelmissa suomalaisten kannattaa olla aktiivisia, sillä meillä on merkittävästi osaamista sekä koulutuksen, harjoittelun että tiedonvaihdon osalta. Nyt pitäisi vielä eduskunnan laittaa vauhtia tiedustelulakien käsittelyyn, että saataisiin Suomessa työvälineet myös tältä osin asianmukaiseen kuntoon, Virkkunen toteaa.
