Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (EPP/kok.) mukaan Euroopan puolustusyhteistyö on tiivistymässä, mutta pienin askelin.
– Viime viikolla EU-komissio teki nipun esityksiä joilla halutaan kannustaa jäsenmaita yhteisiin puolustushankintoihin, uudistaa verotusta ja virtaviivaistaa asevientikontrollia. Euroopan puolustusyhteistyö kyllä tiivistyy, mutta ei siltä pidä ihmeitä odottaa, hän kirjoittaa Keskisuomalaisessa julkaistussa kolumnissaan.
Virkkunen muistuttaa, että suurin osa EU-jäsenmaista kuuluu Natoon, eikä niillä ole mitään halua rakentaa Natolle päällekkäisiä järjestelmiä.
– EU:n puolustusyhteistyö onkin luonteeltaan laajempaa turvallisuusyhteistyötä, joka toimii siellä missä Nato ei toimi. Se on EU:n ulkorajavalvontaa, rauhan turvaamista Euroopan ulkopuolella, terrorismin torjuntaa, kyberturvallisuutta ja jossakin määrin myös puolustusteollisuutta, hän kirjoittaa.
EU:n turvatakuiden konkreettinen sisältö on niin ikään yhä epäselvä.
– Suomi, samoin kuin Euroopan parlamentti on yrittänyt jo vuosia saada komissiota ja jäsenmaita selkeyttämään tulkintaa ja määrittelemään tarkemmat toimintaprosessit tähän 42.7 artiklaan liittyen, mutta tuloksetta, Virkkunen toteaa.
– Kyseinen artikla on täysin jäsenmaiden välinen asia. Mailla on siitä kovin erilainen tulkinta, eikä komissiolla saatikka EU-parlamentilla ole toimivaltaa sen toimeenpanossa. Suurimmalla osalla EU-maita on jo Naton turvatakuut, eikä niillä ole tarvetta pykälää enempää avata.
Suomen kannattaa Virkkusen mukaan edistää Euroopan puolustusyhteistyötä, mutta Nato säilyy hänen mukaansa jatkossakin Euroopan puolustuksen perustana.
– Unionin tiivistyvä yhteistyö on vain Natoa täydentävää, ei korvaavaa. Siksi Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.
