Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (EPP/kok.) mukaan EU:n pitkän aikavälin rahoituskehyksestä (MFF) käydään vielä tiukat neuvottelut, vaikka EU-maiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto pääsi siitä yhteisymmärrykseen.
– Rahoituskehys vaatii Euroopan parlamentin hyväksynnän, eikä sitä ole tällaiselle kokonaisuudelle vielä tulossa. On hyvä, että sopu Eurooppa-neuvostossa syntyi, koska näin neuvottelut päästään aloittamaan, mutta esityksessä on vielä paljon parannettavaa, Virkkunen toteaa tiedotteessa.
EU:n monivuotinen rahoituskehys ei voi tulla voimaan ilman parlamentin hyväksyntää. Elvytysrahaston kohdalla parlamentilla on vain konsultoiva rooli eli sitä on kuultava ennen elvytysrahaston hyväksymistä.
Virkkusen mukaan parlamentti hyväksyy myöhemmin torstaina laajalla enemmistöllä päätöslauselman, jossa se hylkää Eurooppa-neuvoston esityksen pitkän aikavälin budjetista ja linjaa omat neuvottelukantansa.
Tekstissä painotetaan Virkkusen mukaan erityisesti oikeusvaltiomekanismin, EU:n omien tulonlähteiden sekä avustuksia jakavan tukivälineen parlamentaarisen valvonnan tärkeyttä.
– Eniten EU-parlamenttia hiertää valtiojohtajien tekemät leikkaukset eurooppalaista lisäarvoa tuoviin EU-ohjelmiin. Nyt otettavan velan takaisinmaksamiseksi kerättävistä omista varoista halutaan lisäksi selkeät päätökset, ja huippukokouksen kirjaukset oikeusvaltioperiaatteesta ovat parlamentin mielestä liian löysät, Virkkunen listaa.
– Olen itse erityisen pettynyt tutkimus- ja puolustusrahoituksen tasoon, joka jää paljon lupauksista. Myös terveysohjelman leikkaaminen pandemian keskellä on poikkeuksellisen lyhytnäköistä, samoin digitalisaatiota sekä vihreän kehityksen ohjelmaa tukevien rahojen. Näihin on saatava vielä muutoksia.
Pääministerin tulkinta väärä
Virkkunen huomauttaa esimerkiksi tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoituksen jäänen noin 80 miljardiin euroon eli samalle tasolle kuin edellisellä rahoituskaudella,
– Pääministeri Sanna Marin (sd.) väitti tutkimusrahoituksen kasvaneen neljänneksellä. Tulkinta on väärä, vaikka hän on sikäli oikeassa, että Brexit-leikkauksia ei ohjelmaan tehty, vaan 27 jäsenmaata maksavat ja jakavat keskenään saman potin kuin 28 maata edellisellä kaudella. Ohjelman saama rahoitus jää kuitenkin kauas lupauksista ja jopa 40 miljardia Euroopan parlamentin vaatimaa pienemmäksi, Virkkunen huomauttaa.
– Myös puolustusinvestointien rahoitus jää paketissa tasolle, jonka puitteissa todellisen puolustusunionin rakentaminen on hankalaa. Lupaukset vahvemmasta puolustusyhteistyöstä, geopoliittisesta komissiosta ja yhteisistä puolustusinvestoinneista jäivät neuvotteluissa perinteisempien menojen jalkoihin.
Virkkunen toivoo keskustelun kääntyvän nettomaksuosuuksien laskemisesta siihen, kuinka rahaa budjetissa käytetään. Hänen mukaansa Suomi hyötyy toimivista sisämarkkinoista ja vahvasta unionista moninkertaisesti maksuosuuttamme enemmän.
– Nettomaksuosuus ei ole lukuna merkityksetön, mutta se on korkeintaan puoli totuutta. Paketin koon, rakenteen ja niistä seuraavan Suomen maksuosuuden lisäksi olennaista on, miten raha käytetään. Jotta nyt otettavalla velalla voitaisiin luoda edellytykset tulevaisuuden kasvulle, on investoinnit tehtävä oikein. Tämä pätee sekä kotimaisen että eurooppalaisen elvytyksen kohdalla.
