Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan Euroopan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että EU-maissa saadaan aikaan innovaatiomyönteisempi ilmapiiri. Virkkusen mukaan liian monissa jäsenmaissa suojellaan vanhoja toimintatapoja ja työpaikkoja ja jopa estetään uusien innovaatioiden tulo markkinoille
– Se johtaa siihen, että uusia työpaikkoja ei synny, mutta luultavasti ne vanhatkin tullaan menettämään, kun ei pysytä rakennemuutoksessa mukana. Se on mielestäni kaikkein isoin haaste Euroopalle, että miten saataisiin paremmin uusia innovaatioita tukeva ilmapiiri ja sääntely-ympäristö, Virkkunen sanoo Verkkouutisille.
Hän kehuu Euroopan komission tällä kaudella tekemiä digitaalisia sisämarkkinoita koskevia aloitteita ja lainsäädäntöpaketteja, mutta harmittelee niiden hidasta etenemistä.
– Meillä on ollut isoja ongelmia siinä, että meillä on 28 erilaista tekijänoikeuslainsäädäntöä, 28 erilaista arvonlisäverokäytäntöä, 28 erilaista kuluttajansuojalainsäädäntöä ja todella paljon muitakin tällaisia sisämarkkinoiden jarruja.
Virkkusen mukaan on haastava muodostaa yhteistä EU-lainsäädäntöä tilanteessa, jossa jäsenmailla on jo voimassa asiaa koskevaa omaa sääntelyä.
– Useimmat jäsenmaat suhtautuvat niin, että heidän ei tarvitse muuttaa mitään, vaan he voivat jatkaa niin kuin ennenkin. Usein se tarkoittaa valtavan raskasta ja monimutkaista lainsäädäntöä, eli paljon erilaisia poikkeusjärjestelyitä ja siirtymäaikoja.
Haastavista lainsäädäntöhankkeista Virkkunen mainitsee tekijänoikeuslainsäädännön ja perusteettomien maarajoitusten – eli niin sanotun geoblokkaamisen – kieltämisen.
– Esimerkiksi jos ostat lentolippuja Suomesta tai Ranskasta käsin, niin sinulle tarjotaan ihan eri hintaa, vaikka palvelu on sama. Tällaisia esimerkkejä on paljon ja tällaisesta perusteettomasta geoblokkauksesta haluttaisiin nyt eroon.
Lisää yhtenäistä sääntelyä
Virkkusen mukaan digitalisaatio on lisännyt tarvetta EU-lainsäädännölle monilla sellaisilla aloilla, joilla sitä ei aiemmin ole pidetty tarpeellisena. Esimerkiksi kuluttajansuojan kohdalla ajateltiin ennen, että eri maiden erilainen lainsäädäntö ei muodosta ongelmaa.
– Nyt tämä digitaalinen maailma tarkoittaa kuitenkin sitä, että se onkin erittäin iso ongelma.
EU:n päätöksentekoprosessia on ajoittain arvosteltu hitaudesta. Virkkusen mielestä digitalisaatio lisää entisestään painetta nopeammalle päätöksenteolle.
– EU:n lainsäädäntöprosessi vie nopeimmillaankin noin kolme vuotta. Digiaikana teknologia, ihmisten asenteet ja kulutustottumukset muuttuvat paljon nopeammin, kuin missä lainsäädäntö pysyy mukana. Harvoin digitalisaation kohdalla on sellaista aloitetta, että oltaisiin tuolla etunojassa asettamassa raamia maailmalle, eli pikkaisen jälkijunassa tullaan koko ajan, Virkkunen sanoo.
Hän pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että digitaalisia sisämarkkinoita on nyt toden teolla lähdetty viemään eteenpäin. Riskinä on Yhdysvaltojen ja Aasian maiden voittokulun jatkuminen, jos Eurooppa ei näyttäydy kiinnostavana toimintaympäristönä digitaalisesta liiketoiminnasta eläville kasvuyrityksille.
– Olisi meidän tulevaisuuden kannalta olennaista, että Eurooppa olisi sellainen markkina, jossa olisi kiinnostavaa kasvattaa digitaalisia palveluita. Se vaatisi, että meillä olisi täällä aidosti yhtenäinen 500 miljoonan ihmisen markkina-alue, eikä Eurooppa jakautuisi 28 pieneen erilliseen alueeseen, Virkkunen arvioi.
