– Metsät ovat Suomelle niin arvokkaita, että on meidän oman etumme mukaista huolehtia mahdollisimman hyvin niiden kestävästä käytöstä. Olisi kuitenkin erittäin lyhytnäköistä kieltää lailla jokin metsänhoitomenetelmä, etenkin kun avohakkuiden kieltovaatimuksen taustalla ei ole ympäristöllisiä tai metsätieteellisiä perusteita. On harmillista, että arvostetut ympäristöjärjestöt ovat lähteneet tällaiseen tunnepohjaiseen kampanjaan, toteaa europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) tiedotteessa.
Kemissä torstaina 24. toukokuuta kansainvälisessä Arctic Wood Building and Circular Economy Forumissa puhunut Henna Virkkunen muistutti, että Suomessa metsät kasvavat koko ajan enemmän kuin niitä hakataan.
– Tästä periaatteesta on jatkossakin pidettävä kiinni. On myös tärkeää pyrkiä nostamaan puun jalostusaste mahdollisimman korkealle.
– Vuonna 2016 Suomen metsien kestävästä kasvusta käytettiin 87 prosenttia. Metsien puuston määrä lisääntyi lähes 25 miljoonalla kuutiometrillä. Virkkusen mukaan suomalainen metsäntutkimus on kansainvälistä huippua, ja eri metsänhoitomenetelmistä on olemassa erittäin hyvää tutkimustietoa.
Virkkusen mukaan ympäristöjärjestöjen pitäisi hyvin tietää, että siirtyminen avohakkuista yksinomaan jatkuvaan kasvatukseen tarkoittaisi seurauksia esimerkiksi hakkuupinta-aloille ja puulajeille.
– Sehän merkitsisi hakkuita suuremmalla pinta-alalla, sillä avohakkuista kerralla saatava puumäärä on suurempi kuin harvennushakkuista, Virkkunen toteaa.
– Se myös yksipuolistaisi metsiä, sillä jatkuva kasvatus toimii eri tavoin männikössä ja koivikossa kuin aluskasvillisuuskasviksi sopivalle kuuselle. Luonnon näkökulmasta avohakkuu ei ole mikään kauhistus, sillä ajoittainen kasvillisuuden poistuminen avohakkuiden tapaan kuuluu metsän normaaliinkin kiertokulkuun.
Virkkusen mukaan on tärkeää, että jatkossakin Suomessa sovelletaan monipuolisesti erilaisia metsänhoitomenetelmiä. Se takaa parhaiten luonnon monimuotoisuuden.
– Tällä hetkellä kestävässä metsänhoidossa korostuu voimakkaasti ilmastopolitiikka, ja tässä metsillä onkin iso rooli. Metsät sitovat yli 10 prosenttia koko EU:n hiilidioksidipäästöistä.
– Ei metsiä voida silti hoitaa pelkästään ilmastopolitiikan näkökulmasta, vaan on huomioitava laajemmin vaikutukset luontoon ja ympäristöön, kuten suomalaiset metsänomistajat laajasti tekevätkin. Ja kun puhutaan kestävyydestä, sisältää se ympäristöllisen kestävyyden lisäksi myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden, Virkkunen muistuttaa.
