Tämä havaitaan lapsilla, jotka ovat perimänsä takia jo valmiiksi suurentuneessa sairastumisvaarassa.
Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa seurattiin 370 vastasyntynyttä lasta kuusivuotiaaksi. Lasten lähisukulaisista ainakin yksi sairasti keliakiaa, minkä lisäksi lapset kantoivat tiettyjä keliakian kehittymiselle altistavia geenimuotoja (DQ2, DQ8).
Lapsista kuusi prosenttia sairastui keliakiaan alle vuoden ikäisenä, mutta luku oli noussut jo lähes 14 prosenttiin viiden vuoden ikään mennessä. Kun tutkijat selvittivät mahdollisia sairastumisia selittäviä seikkoja, analyysissa nousivat esiin varhaislapsuuden infektiotaudit.
Keliakiaan sairastuneet olivat muita useammin sairastaneet runsaasti hengitystieinfektioita alle kaksivuotiaana. Tätä myöhemmillä infektioilla ei ollut vaikutusta.
Varhaislapsuuden infektiotaudit on aiemmin yhdistetty muun muassa nuoruustyypin diabeteksen kehittymiseen. Keliakian tavoin myös se on autoimmuunisairaus, jossa kehon immuunipuolustus hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan.
Nyt julkaistut havainnot vahvistavatkin näkemystä, jonka mukaan autoimmuunisairaudet tarvitsevat perinnöllisen alttiuden lisäksi ulkoisen, laukaisevan tekijän. Autoimmuunisairaudet ovat yleistyneet länsimaissa lähimpien vuosikymmenten aikana.
Keliakia on elinikäinen tauti, jossa gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius taudille. Osalla potilaista on myös iho-oireita. Keliakiaa sairastaa yksi prosentti lapsista, kaksi prosenttia aikuisista ja lähes kolme prosenttia ikääntyneistä. Keliakian ainoa hoito on gluteenin välttäminen.
Tutkimus julkaistiin Pediatrics-lehdessä ja siitä raportoi Uutispalvelu Duodecim.
