Elinkeinoelämän keskusliiton konsulttiyhtiö Deloittella teettämän selvityksen mukaan ilmaston lämpenemisellä 1,5 astetta on merkittäviä fyysisiä vaikutuksia Eurooppaan vuoteen 2050 mennessä.
Kuumien päivien määrä on silloin lisääntynyt 20-30:llä vuodessa Etelä Euroopassa, ja pakkaspäivien määrä on vähentynyt 20-40:llä Pohjois Euroopassa.
Lämpötilojen nousu ja sateiden muutokset lisäävät vuoteen 2050 mennessä kuivuutta Välimerellä, ja Etelä-Eurooppa kärsii kuumuudesta ja kuivuudesta merkittävästi. Selvityksessä arvioidaan, että lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen voisi vähentää kuivuusjaksojen yleisyyttä ja voimakkuutta, mutta se ei poistaa niitä.
Rakennuskannan energiatehokkuutta on selvityksen mukaan Euroopassa vuonna 2050 merkittävästi parannettu energiaremonteilla ja 2020-2050 luvuilla rakennetut talot ovat nollaenergisiä, mutta rakennuskanta kuumenee ja viilennykseen tarvitaan lisää sähköä. Samaan aikaan yhteiskunta on sähköistynyt entisestään.
Myös infrastruktuuri on kovilla. Merenpinnan nousu uhkaa rannikkojen asutusta, vesireittien käyttövarmuus heikkenee ja raideliikenne voi pysähtyä helteessä.
Globaali merenpinnan nousu yhdessä rankkasateiden kanssa aiheuttaa suurella varmuudella myrskytulvia rannikkoalueilla, etenkin Atlantin rannikolla, Pohjois ja Etelä Euroopassa.
Helteet vääntävät raiteita ja voivat pysäyttää junaliikenteen. Kuivuusjaksot vaikeuttavat Euroopassa myös sisävesien käyttöä logistiikkareittinä.
Toisaalta selvityksessä ennustetaan, että EU saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa vuonna 2050, ja talouden rakenteet muuttuvat. Euroopan energiaomavaraisuus lisääntyy, ja riippuvuus energian tuonnista vähenee 20 prosenttiin käytöstä. Yli 80 prosenttia energiasta tulee uusiutuvista lähteistä, ja sähkö kattaa puolet energiantarpeesta.
Selvityksessä uskotaan lisäksi maakohtaisten päästövähennystavoitteiden luovan uusia ratkaisuja maatalouteen, liikenteeseen, lämmitykseen sekä jätehuoltoon ja muuttavan vanhat toimintamallit.
Lue myös:
