Pelkkä kuntatalouden heikentämisen lopettaminen ei kirjoittajan mukaan riitä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Olavi Ala-Nissilä: Helsinki ylijäämää, muu Suomi alijäämää

Kuntatalouksien eriytyminen pitää kirjoittajan mielestä pysäyttää.

Viime vuonna Helsingin kaupunki teki taloudessaan hulppean 390 miljoonan ylijäämän. Samoin Vantaa ja Espoo tekivät hyvät ylijäämät. Helsingissä jotkut ovat jo väläytelleet alhaisen veroprosentin laskua.

Muualla Suomessa tilanne on toinen. Peräti kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämää. Isoillakin kaupungeilla  – Tampere, Turku ja Oulu –  on tilinpäätöksissään ja tämän vuoden ennakkolaskelmissa rumia alijäämiä ja sama tilaanne lukuisilla seutukaupungeilla. Monilta pieniltä kunnilta, on mennyt talouden liikkumavara olemattomaksi.

Viime hallituskaudella julkista taloutta ensi kertaa käsiteltiin kokonaisuutena. Kuntien taloudessa olikin useita vahvistuvia vuosia mutta nyt 2018 kuntien vuosikate heikkeni kaikissa maakunnissa ja kuntakokoryhmissä. Eniten vuosikate heikkeni 6 000–10 000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Kuntien talouden osalta merkillepantavaa on negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärän kasvu. Vuonna 2018 alijäämää teki enemmistö kunnista ja negatiivisen vuosikatteen kuntia oli kaikkiaan 38, kun vuotta aikaisemmin niitä oli vain neljä. Tuloksen osalta tasapainoisia kuntia, joissa vuosikate riitti poistojen kattamiseen, oli vain noin kolmasosa kunnista.

Kehitys näyttää jatkuvan tänä vuonna yhtä pahana. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat nopeasti, verotulojen kertymässä on koko ajan epävarmuutta ja valtionosuudet ovat pienentyneet. Kilpailukykysopimuksen kompensointi kunnille ei ole kokonaan toteutunut.  Huolta on myäs siitä, miten nykyisen hallitusohjelman kompensoi kustannuslisäykset.

Vaalikeskusteluissa kuntatalous jäi vähälle huomiolle. Se on vaikeasti avautuva aihe. Mutta annetut vaalitavoitteet, jotka koskivat mm. varhaiskasvatusta ja opetusta, liittyvät ratkaisevasti myös kuntatalouteen.

Kuntaliitto on aivan oikein korostanut, että pelkkä kuntatalouden heikentämisen lopettaminen ei riitä, sillä tuoreen julkisen talouden suunnitelman painelaskelman mukaan kuntatalouden toiminnan- ja investointien rahavirta pysyy 1,2—1,7 miljardia euroa negatiivisena koko kehyskauden 2020—2023.

Kuntien tulojen ja menojen ammottavaa aukkoa on kurottava suunnitelmallisesti umpeen. Investointeja on kyettävä tekemään myös tulevaisuuteen, kuten digitalisaation tai tekoälyn täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Totta kai kunnissa pitää myös hakea taloudellisuutta ja tuottavuutta koko ajan. Ei-sana pitää hetkeksi unohtaa kun ratkaisuja mietitään nyt kunnissa.  Mutta välineitä kunnilla pitää olla sopeutua.  Ensi vuodella tullee valtionosuuksia lisää mutta se ei ongelmia vielä ratkaise. Sotekin tarvitaan mutta sekä ei auta aivan lähivuosina kuntia.

Kuntatalouden eriytyminen lisää eriarvoisuutta. Budjettiriihessä eriytyvä kuntatalous on otettava nyt kunnolla pöydälle.

 

 

 

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä on keskustan kansanedustaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt