Kluuvin kävelykatu Helsingissä. LEHTIKUVA/LAURA UKKONEN

Helsingin keskustassa paljon tyhjiä asuntoja

Asuntomarkkinoiden ilme muuttui kesän jälkeen, sillä suurimmat uhat talouden hyytymisestä laantuivat.

Asuntomarkkinoita ohjaavat korot pysyvät pitkään pohjilla, eivätkä euribor-korot uhkaa suomalaisia asuntovelallisia. Asuntolainoja nostetaankin Suomessa nyt eniten kahdeksaan vuoteen ja asuntokauppa käy vilkkaasti.

Hypon Asuntoindeksi pääkaupunkiseudulle pysyi syksyllä 124 pisteessä, ja pääkaupunkiseudun sisällä Helsingin hinnat hiipivät ylöspäin, kun taas Espoo ja Vantaa ovat pitäneet rakentamisella hinnat ja vuokrat kurissa. Turussa hinnat nousevat Helsinkiäkin nopeammin ja Tampere etenee vahvasti.

Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa tehdään itse paljon, mutta samalla odotetaan, mitä tapahtuu nopeille ratayhteyksille, joiden toteutus näyttää siirtyvän pitkälle tulevaisuuteen.

– Kaupunkien veto tukee ensi vuoden ennustettamme. Pääkaupunkiseudun hinnat nousevat 1,5 prosenttia ja se pitää koko maan hintamuutoksen nollassa. Edelleen muutaman kasvukeskuksen ulkopuolella hinnat ovat laajasti laskussa ja joka toisen asunnon arvo laskee Suomessa, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

Kluuvissa jo 40 prosenttia asunnoista tyhjiä

Maailman metropoleista tuttu tyhjillään tai vajaakäytöllä pidettävien arvoasuntojen dilemma on rantautunut myös Helsinkiin.

Osa asunnoista on aina tyhjillään remonttien, asunnonvaihtojen tai valmistumisten vuoksi, mutta vanhat syyt eivät riitä selittämään nykytilannetta. Esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan Kluuvissa jo 40 prosenttia asunnoista on vaille vakinaista asujaa ja Kaartinkaupungissa lähes joka kolmas. Vastaavat luvut olivat vielä vuonna 2011 alle 20 prosenttia, joten muutos on ollut raju ja nopea.

– Osa on varakkaiden ihmisten kolmosasuntoja ja he pitävät niitä rahojensa parkkipaikkoina. Raharikkailla kuolinpesillä ja säätiöillä ei puolestaan ole paljoa paineita nollakorkojen aikana ottaa asuntoja täysimittaiseen käyttöön tai myyntiin. Kolmas syy, mutta näitä vähäisempi, on lyhytaikainen vuokraustoiminta, Brotherus arvioi.

Helsinki rikkoo asuntotuotantotavoitteita

Valtion sekä suurimpien kaupunkiseutujen välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. MAL-sopimuksia on pidetty toimivina tapoina vauhdittaa liikenneinvestointeja valtion varoilla sekä kaavoitusta ja rakentamista kuntien voimin.

Helsinki erottuu muista kaupungeista, sillä se rikkoo ainoana sopimuksen asuntotuotantotavoitteita. Hypon mielestä pääkaupungin kompurointi on ikävää, sillä tarvetta Helsingissä olisi asunnoille, mutta esimerkiksi keskeisten alueiden vajaakäyttö ja yksityiskohtainen sääntely ovat kaupungin omia toimia, jotka asettavat esteitä rakentamiselle.

– Uudella MAL-kaudella valtio voisi vaatia tiukemmin sopimusten noudattamista, mutta en usko siihen. Pikemminkin MAL-sopimuksista uhkaa tulla toiveiden tynnyreitä, jolloin niiden pitäisi vastata ilmastokriisiin, alue- ja kaupunkipolitiikkaan sekä liikenne- ja asuntopolitiikkaan. Uhkana on se, että kun keskitytään kaikkeen, ei keskitytä oikeasti mihinkään, Brotherus arvostelee.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt