Helsingin seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 0,7 prosenttia, kun edellisellä neljänneksellä kasvua oli 3,8 prosenttia.
Koronan vaikutukset näkyivät ensivaiheessa erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalle, henkilöliikenteeseen, tapahtuma- ja kulttuurituotantoon sekä erilaisiin yksityisiin kuluttajapalveluihin.
– Nyt on tärkeää estää lomautusten muuntuminen irtisanomisiksi rajoituksia höllentämällä sekä huolehtia erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja vientisektorin pysymisestä käynnissä samalla etsien maailmalta uusia markkinamahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle, toteaa tiedotteessa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli tammi–maaliskuussa noin kolme prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Henkilöstömäärä kasvoi kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta kuljetus- ja varastointialaa. Henkilöstömäärän kasvu oli voimakkainta informaatio- ja viestintäalalla, jossa kasvua kertyi 6 prosenttia.
Helsingin seudun väestö kasvoi tammi–maaliskuussa ennakkoarvion mukaan noin 20 000 asukkaalla eli 1,3 prosenttia vuodentakaisesta. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vähensi maaliskuusta alkaen tulomuuttoa Helsingin seudulle muualta maasta ja ulkomailta, mutta vastaavasti myös lähtömuutto supistui.
Ulkomaista syntyperää olevien asukkaiden osuus Helsingin seudun kasvussa on voimistunut 2010-luvun jälkipuolella. Heidän osuutensa vuosien 2018 ja 2019 väestönlisäyksestä oli kolme neljännestä.
– Budjettiriihen yhteydessä on hallituksen lunastettava lupaus 1 kuukauden työlupien käsittelyminimistä ja lupabyrokratian yksinkertaistamisesta. Saatavuusharkinnasta luopumista voisi pilotoida Uudellamaalla, jossa asuu yli puolet maan vieraskielisestä väestöstä. Kohteena voisivat olla toimialat tai ammatit, joilla on suurin pula osaavasta työvoimasta, Lahtinen ehdottaa.
