Kokoomuksen lääkärikansanedustaja ja eduskunnan rokoteryhmän jäsen Mia Laiho on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koronarokotteen hankinnasta, rokotteen apuaineista ja turvallisuudesta.
Lääkeyhtiöt, yliopistot ja tutkijaryhmät ovat kehittämässä rokotetta, jonka tavoitteena on suojata Covid-19-infektiolta. Laiho huomauttaa, että rokotetuotantoa hallitsevat suuret lääkeyritykset. Kansainvälinen kilpailu on suurta, sillä rokotteen tarve on huutava.
– Oleellista on, miten Suomi varmistaa rokotteen saatavuuden ja turvallisuuden samaan aikaan kun laadukkaista rokotteista on kansainvälisesti valtava kysyntä. Aikooko Suomi olla itse mukana aktiivisena ja tiukkana toimijana ja varmistaa myös konkreettisesti hyvän rokotteen saatavuuden suomalaisille, Mia Laiho kysyy tiedotteessa.
– Rokotteiden kanssa ei saa toistaa suojavarusteiden kanssa tehtyjä virheitä. Ja huomioiden markkinatilanne, neuvotteluihin vaaditaan vahvaa kaupallista osaamista lääketieteellisen osaamisen lisäksi ja Suomen edun valvojia. Koronarokotteen kaltaisessa markkinatilanteessa heikot jäävät kyllä muuten jalkoihin, Laiho jatkaa.
Kansanedustaja painottaa, että rokotteen turvallisuus- ja laatuvaatimukset on varmistettava. Sika-influenssapandemian aikana vuosina 2009–2010 Suomessa annettiin yli 2,7 miljoonaa Pandemrix-annosta. Rokote jouduttiin tekemään nopeasti, ja sen vakavat sivuvaikutukset jäivät tutkimuksissa huomaamatta.
Myöhemmin se kuitenkin vedettiin myynnistä, kun sen havaittiin aiheuttavan narkolepsiaa. Syyksi epäiltiin vahvasti AS03-nimistä apuainetta. Kansallinen narkolepsiatyöryhmä vahvisti vuonna 2011 antamassaan loppuraportissa, että Pandemrix -rokotus myötävaikutti Suomessa 4–19-vuotiailla havaittuun narkolepsiatapausten määrän kasvuun.
Pandemrix -rokotteeseen liittynyt narkolepsia on kaikissa tutkituissa tapauksissa havaittu sellaisilla henkilöillä, joilla on narkolepsian riskiperimä. Huomionarvoista on, että riskiperimäksi katsottu geenialttius on noin kaksi kertaa yleisempi Pohjois-Euroopassa kuin Etelä-Euroopassa.
– Näkisin, että on todella tärkeää, ettei Suomeen hankittavassa koronarokotteessa käytetä samaa apuainetta kuin käytettiin sikainfluenssarokotteessa, tai ainakaan samaa apuainetta anneta niille ikäryhmille, joilla tämä haittavaikutuksen riski on olemassa, Mia Laiho sanoo.
– Rokotteen tullessa markkinoille on aivan oleellista, että käytettävä rokote on turvallista ja kansalaiset voivat luottaa sen turvallisuuteen. Rokote ei auta, jos rokotekattavuus jää liian alhaiseksi tai erityisesti riskiryhmiin kuuluvat eivät uskalla ottaa sitä haittavaikutusten pelossa, Laiho jatkaa.
Hänen mukaansa maailmassa on menossa ainakin 114 hanketta, jotka yrittävät löytää ratkaisun Covid-19-kriisiin. Kilpailu toimivista ja markkinoille saatavista rokotteista on luonnollisesti kovaa.
– Kansalaisille rokotteen ottaminen on oltava turvallista ja niin että sen voi ottaa ilman pelkoa narkolepsiasta tai muista vakavista haittavaikutuksista. Rokotevastaisuus leviää kyllä epidemian lailla, jos ihmisille herää epäilys rokotteen turvallisuudesta. Meillä ei ole varaa ottaa sellaista riskiä, Laiho sanoo.
