Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) kehottaa kannustamaan nuoria ja lapsia kirjojen pariin.
Hän huomauttaa, että lukemiseen käytetty aika on lähes puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana.
– Tutkimusten mukaan suomalaisnuorista joka kymmenennellä on heikko lukutaito. Ero tyttöjen ja poikien lukutaidon välillä on Suomessa kasvanut niin, että se on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tämä on huolestuttavaa, koska vaarana on, että heikko lukutaito rajoittaa nuorten elämää ja vaikeuttaa menestymistä jatko-opinnoissa ja työelämässä, Pihla Keto-Huovinen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
– Hyvä lukutaito vahvistaa sosiaalista identiteettiä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, Keto-Huovinen jatkaa.
Hänen mukaansa lapsen lukuinnon syntyyn vaikuttavat kotiolot, ystävät ja opettajat.
– Opettajan on hyvä muistaa, että hänellä on yhtä suuri merkitys lukuharrastuneisuuden innoittajana kuin kodilla. Koulujen lukutaito-opetuksessa lukuinnon herättäminen onkin avainasemassa. Kouluissa oppilailla tulee olla itsellään mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia tekstejä he saavat koulussa luettavakseen, kansanedustaja toteaa.
Hän painottaa, ettei lapselleen tai lapsenlapselleen voi lukea koskaan liikaa. Nykyään huomiosta kilpailevat myös esimerkiksi älylaitteet.
– Monen lapsen vanhemmat ovat ikäpolvea, joka ei itsekkään välttämättä ole lukenut samassa mitassa kirjoja kuin aiemmat sukupolvet ja tulleet sitä kautta siirtäneeksi tapaa omille lapsilleen. Lukemisella on kuitenkin merkitystä lasten kielen kehittymiselle samalla kun se antaa lapsille erilaisia näkökulmia asioihin ja uusia ajattelutapoja.
– Lukemisen aloittaminen on sinänsä helppoa, sen kun ottaa kiinnostavan kirjan käteen tai etsii mielenkiintoista lukemista erilaisista digisisällöistä, Keto-Huovinen sanoo.
