Eduskunnassa on alkanut käsittely hallituksen lakiesityksestä, jossa jakeluvelvoitteen piiriin kuuluvia liikennepolttoaineita esitetään muutettavaksi.
Niin sanotut RFNBO-polttoaineet, kuten synteettiset polttoaineet tuotaisiin jakeluvelvoitteen piiriin vuoden 2023 alkaen, vaikka aiemmassa vastauksessaan kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok.) kirjalliseen kysymykseen ministeri oli arvioinut, että muutos voitaisiin tehdä jo vuoden 2022 alusta.
– Hallitus viivyttelee modernin teknologian vauhdittamista turhaan. Sähköpolttoaineet kuten synteettiset polttoaineet olisi voitu tuoda jakeluvelvoitteen piiriin aivan hyvin jo ensi vuoden alusta alkaen, jolloin EU:n kestävyysmäärittelyt ovat valmiit, sanoo Vestman.
Hän huomauttaa, että synteettisten polttoaineiden tuotannon laajentamisella on kiire, sillä EU:n uusiutuvan energian direktiivin muutokset ovat yhdessä Suomen kansallisesti tiukan jakeluvelvoitteen kanssa nostamassa bensan hintaa rajusti, arvioiden mukaan jopa 68 senttiä litralta.
Direktiivi rajaa erityisesti paisto- ja eläinrasvaperäisten biopolttoaineiden osuutta, vaikka biopolttoaineiden raaka-ainepooli on jo valmiiksi maailmanlaajuisesti rajallinen.
– Suomi tarvitsee kaikki joustot direktiivin sallimiin biopolttoaineiden raaka-aineisiin. Paisto- ja eläinrasvojen osalta on onneksi haettu kansallista poikkeusta. Mutta se ei yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan nopeasti uusia vaihtoehtoa uusiutuviksi liikenteen polttoaineiksi. Synteettisten polttoaineet ovat tähän käytännössä ainoa taloudellisesti kestävä vaihtoehto, jonka autoilija voisi hyväksyä, Vestman sanoo.
Synteettisissä polttoaineissa on kysymys sähköllä hiilidioksidista valmistetuista polttoaineista. LUT-yliopiston NeoCarbon Energy -projekti arvioi, että yksistään metsäteollisuuslaitoksista talteen otetulla hiilidioksidilla ja siitä tuotetulla polttoaineella voitaisiin kattaa Suomen tieliikenteen polttoainetarve kokonaisuudessaan.
LUT, St1 ja Wärtsilä ovat tutkineet synteettisten polttoaineiden valmistuksen kannattavuutta käytännössä. Tulosten perusteella tuotannolle on taloudelliset edellytykset, jos synteettisten polttoaineet nostetaan mukaan jakeluvelvoitteeseen ja kestävyyskriteerien mukainen energiantuotanto riittää.
– Suomi on puhtaan ydinvoimatuotannon kärkimaa. Hallituksen velvollisuus on nyt tehdä kaikkensa, ettei EU tee ydinvoimavastaista politiikkaa ja että ydinvoimalla tuotettu synteettinen bensa saa tänä vuonna ansaitsemansa kestävyysluokituksen EU:ssa. Ilmastopäästöt on näin mahdollista laittaa kuriin autoilevia työtä tekeviä suomalaisia kurjuuttamatta, Vestman toteaa.
