Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman iloitsee siitä, että kokoomuksen vireille panema sähkön siirtohinnan leikkuri on saanut kansalaisten tuen.
– Upeaa että kokoomuksen siirtohintaleikkurilla on nyt laajan kansalaisyhteiskunnan tuki takanaan. Nyt eduskunnan täytyy käsitellä kokoomuksen jo keväällä esittämä vaatimus siitä, että siirtohinnat laitetaan kuriin lakia muuttamalla, Vestman vaatii.
Hallitus julkaisi ensimmäisen siirtohintoihin liittyvän lakiluonnoksen tammikuussa mutta on Vestmanin mukaan sen jälkeen kolmesti lykännyt varsinaisen esityksen tuomista eduskuntaan. Kolmannen kerran hallitus lykkäsi esitystä vielä marraskuussa, vaikka elinkeinoministeri Mika Lintilä lupasi kyselytunnilla tuoda esityksen marraskuun alussa eduskunnalle.
– Nololtahan tämä näyttää, kun hallituksen esitys on viivästynyt näin monesti. On tosiasia, että sähköverkkoyhtiöiden rahastusautomaatti voidaan sulkea vain lakia muuttamalla, kuten kokoomus ja kansalaisaloite vaativat. Ei kai esityksen viivyttely vaan johdu arvovaltasyistä tai peräti verkkoyhtiöiden lobbausvoimasta, Vestman kysyy.
Vestman muistuttaa, että viivyttely on sähköverkkoyhtiöiden etu.
– Nykyinen siirtohinnoittelu maksaa suomalaisille miljoona euroa ylimääräistä joka päivä, koska sallitussa siirtohintojen tasossa on ilmaa. Verkkoyhtiöt ovat voimassa olevan valvontamallin turvin paitsi korottaneet hintoja, niin myös kerryttäneet laskuttamatonta alijäämää, jonka turvin siirtohintoja aiotaan nostaa entisestään. Tämä pitää pysäyttää, Vestman sanoo.
Siirtohinnoittelu perustuu Energiaviraston päättämään valvontamalliin, jolla määrätään verkkoyhtiöille sallittu tuotto. Verkonarvon ja tuottoprosentin määritystavat vaikuttavat siirtohintojen tasoon, joka on viime vuosina merkittävästi noussut.
– Verkonarvon tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja tuottoprosentin on oltava matala. Tämä leikkaisi monopolituottoja rajusti, Vestman vaatii.
Hallituksesta on viestitty, että EU:n direktiivi estäisi kokoomuksen lakialoitteen ja kansalaisaloitteen mukaisen ratkaisun. Vestmanin mukaan väite ei pidä paikkaansa.
– EU ei estä lakiteitse puuttumasta malliin, kunhan viranomainen saa jatkossakin päättää yksityiskohdista, Vestman huomauttaa.
