Koronapandemia iski keväällä etäopetuksineen ja kaikkine uudelleenjärjestelyineen kouluihin niin kovasti, että perinteinen kesäkuun vaihteen keskustelu koulujen loma-ajoista jäi tänä vuonna ymmärrettävistä syistä käymättä.
Loman tarve oli rankan kevään jälkeen suuri sekä opettajilla, että oppilailla. Myös monissa perheissä kevään viimeiset viikot lähikoulussa lisäsivät tartuntoihin liittyvää huolta. Ja kun monessa kodissa tehtiin vielä etätöitä, ei koulujen kesälomien alkuun liittyvää ”tyhjän kodin” ongelmaakaan normaalissa laajuudessa ollut.
Poikkeusolot ovat ymmärrettävästi vieneet mehut myös lainsäätäjiltä sekä valmistelijoilta ja putkessa on odottamassa toki akuutimpiakin valmisteltavia – kuten etäopetukseen liittyvät pykälät. Siitä huolimatta, nyt kun palataan kohti uutta normaalia, olisi syytä palauttaa agendalle myös pohdinta koulujen loma-ajoista.
Keskustelu jäi kesäkuussa 2019 siihen, että OAJ esitti, että koulujen kesälomien siirtoa myöhemmäksi voitaisiin kokeilla. Silloin todettiin, että uuden hallituksen opetusministeri saa kesäloman ajankohdan pohdittavakseen, sillä työ- ja elinkeinoministeriö on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle laajan selvityksen tekemistä asiasta.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä kesälomien siirrolla tarkoitettiin peruskoulujen ja lukioiden kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin siten, että lomat päättyisivät elokuun loppupuolella. Loman pituus pysyisi samana. Kevätlukukausi päättyisi viikon 24 viimeisenä arkipäivänä, kun kevätlukukausi päättyy nyt viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.
Selvitettäviä asioita olisivat lomien siirron vaikutukset koulumaailmaan ja perheiden arkeen, sekä yhteisvalintoihin ja jatko-opintoihin hakeutumiseen.
Poikkeusolot antavat näiden asioiden selvittämiseen uutta näkökulmaa, sillä monien opiskelijavalintojen peruskivinä pidettyjen asioiden osalta on jo jouduttu tämän vuoden aikana joustamaan.
Myös matkailualan osalta näkökulma laajenee, kun käytössä on aineistoa kesältä, jolloin matkailualan tulonmuodostus on perustunut lähinnä kotimaiseen matkailuun.
TEM:n taannoisen selvityksen mukaan kesäloman siirto kahdella viikolla kasvattaisi Suomen matkailutuloa kesäkuukausina yhteensä noin 219 miljoonalla eurolla. Matkailuyritysten tarvitseman henkilöstön määrää siirto lisäisi 1300 henkilötyövuodella.
Monissa perheissä aikuisten lomien alku ajoittuu juhannuksen kieppeille, kun koulujen lomat alkavat jo kesäkuun alussa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan erityisesti kesäkuun alku on ollut monille vanhemmille ongelmallista aikaa juuri siksi, että etenkin pieniä lapsia ei haluta jättää kotiin yksin, ja hoitopaikan löytäminen kesäkuussa on haasteellista.
Työelämän puolesta olisi kiinnostavaa selvittää myös se, mikä olisi tosiasiallinen merkitys kansainvälisissä yrityksissä sillä, että rytmittäisimme omaa lomakauttamme samaan tahtiin muiden Euroopan maiden kanssa.
Säiden osalta elokuu keskimääräisesti houkuttelisi vielä jatkamaan lomaa, kun taas alkukesä on monesti viileä. OAJ:n Olli Luukkainen on kesäkuussa 2019 muistuttanut, että Suomessa valoisuuden määrä on suurimmillaan alkukesästä, mikä vaikuttaa jaksamiseen. Hän on tuolloin todennut, että ”emme ole tässä asiassa siilipuolustuksessa” ja kesäloman ajankohdan siirtoa voitaisiin kokeilla esimerkiksi kolmen vuoden jaksolla.
Yhteiskunnan pyörät on pidettävä pyörimässä ja matkaa on jatkettava eri tasoilla kohti pandemian jälkeistä aikaa, rajojen avautumista ja elämän normalisoitumista. Siksi myöskin tätä koulujen loma-asiaa on syytä edelleen selvittää.
