Sakon muuntorangaistus teki tänään paluun Suomen lakiin eduskunnan äänin 154-22. Päiväsakot voidaan tämän jälkeen jälleen muuntaa lyhyehköksi vankeudeksi, jos sakkoja ei makseta tai saada perittyä.
Muuntorangaistuksella voidaan puuttua esimerkiksi paljon puhuttuihin tapauksiin, jossa maksukyvytön taparikollinen kuten myymälävaras repii sakkolapun sen saatuaan, koska tietää, ettei sakkoa voi muuntaa muuksi rangaistukseksi.
Toistuvasti eli seitsemän kertaa vuodessa samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyneen sakkorikos on käsiteltävä tuomioistuimessa. Tuomioistuimen antamat sakot voidaan muuttaa vankeudeksi, poliisin antamia sakkoja ei voida.
Lakiuudistuksen tarkoituksena on vahvistaa rangaistusjärjestelmän uskottavuutta. Esityksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta.
Muuntorangaistuksen palauttamista vastaan eduskunnan täysistunnossa äänestivät seuraavat kansanedustajat:
Touko Aalto (vihr.), Li Andersson (vas.), Paavo Arhinmäki (vas.), Pekka Haavisto (vihr.), Hanna Halmeenpää (vihr.), Satu Hassi (vihr.), Katja Hänninen (vas.), Heli Järvinen (vihr.), Emma Kari (vihr.), Johanna Karimäki (vihr.), Annika Lapintie (vas.), Krista Mikkonen (vihr.), Silvia Modig (vas.), Markus Mustajärvi (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Olli-Poika Parviainen (vihr.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Hanna Sarkkinen (vas.), Matti Semi (vas.), Jani Toivola (vihr.), Kari Uotila (vas.) ja Antero Vartia (vihr.).
Tiistaina lakiesityksestä eduskunnassa keskusteltaessa vihreiden Johanna Karimäki perusteli kantaansa muun muassa toteamalla, että esitys merkitsee työmäärän lisäystä poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimille.
– Maksamattomat sakot menevät aina perintään, joten tämä esitys kohdistuu vain niihin, jotka ovat maksukyvyttömiä ja luottotietonsa menettäneitä. Voidaankin kysyä: onko oikein, että muuntorangaistus kohdistuu vain maksukyvyttömiin henkilöihin? Useampi kuin kaksi kolmesta sakkovangista on päihteiden suurkuluttajia, ja puolet heistä on erityisen vaikeasti päihteistä riippuvaisia, Johanna Karimäki sanoi.
– Mutta toisaalta peräänkuulutan sitä, että aidosti maksukyvyttömiä, päihdeongelmaisia, yhteiskunnan turvaverkoston ulkopuolelle täysin pudonneita ihmisiä pitää voida paremmin auttaa päihteettömään elämään, Karimäki jatkoi.
