Kevään eurovaalien äänestysprosentti koko maassa oli 42,7 prosenttia. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

He äänestivät innokkaimmin eurovaaleissa

Kevään eurovaaleissa ikä vaikutti selvästi äänestämiseen.

Innokkaimmin eurovaaleissa äänestänyt ikäryhmä oli 65−74-vuotiaat, joista äänensä antoi 57 prosenttia. Nuoret kävivät uurnilla huomattavasti passiivisemmin. 20−24-vuotiaden ryhmän äänestysprosentti oli 23,3.

Tilastokeskuksen katsauksen perusteella ahkerimmin ennakkoääniä antoivat 75-vuotiaat. Heistä 40,5 prosenttia äänesti ennakkoon.

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Koko maassa äänioikeutetuista naisista äänesti ennakkoon 22,5 prosenttia, 2,6 prosenttiyksikköä miehiä enemmän.

Eläkeläiset olivat ahkerampia äänestäjiä suhteessa työllisiin, työttömiin ja opiskelijoihin. Eniten koko maassa äänestivät ennakkoon juuri eläkeläiset, joita oli 48,5 prosenttia kaikista ennakkoon äänestäneistä.

Korkea koulutus lisäsi äänestämisen todennäköisyyttä myös europarlamenttivaaleissa. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli alueilla 41,7 prosenttiyksikköä pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneita äänioikeutettuja suurempi.

Iän yhteys äänestysaktiivisuuteen näkyy myös koulutusryhmien kohdalla, joissa käytännössä kaikissa äänestysaktiivisuus kasvaa iän myötä, vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta. Yli 80 prosentin äänestysaktiivisuuteen päästiin vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden 65–74-vuotiaiden ryhmissä.

Tilastokeskuksen katsauksen aineisto on rajattu Suomessa asuviin Suomen kansalaisiin. Europarlamenttivaaleissa 2019 oli yhteensä 4 256 326 näin rajattua äänioikeutettua. Näistä äänioikeutetuista 904 404 äänesti ennakkoon, eli 21,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

Kevään eurovaalien äänestysprosentti koko maassa oli 42,7 prosenttia.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt