Strategiset Tupolev Tu-160 -pommikoneet testasivat yli kahdeksan tunnin ajan Itämerellä Suomea ja Natoa 29. huhtikuuta 2020 LEHTIKUVA / HANDOUT / ILMAVOIMAT

”Hävittäjähankinta on Suomen puolustuksen avain”

Jos Hornet-kalustoa ei korvattaisi, seuraisi professorin mukaan järjestelmän romahdus.

Suomen nykyiset Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjät poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Lopullinen päätös Hornet-kaluston korvaavasta konetyypistä on määrä tehdä vuoden 2021 loppuun mennessä.

Jos uusia hävittäjiä ei säästösyistä hankittaisikaan, kuten jotkut ovat esittäneet, Suomen turvallisuus, demokratia ja hyvinvointi joutuisivat professori Stefan Forssin mukaan vaaralle alttiiksi.

– Se mitä nyt ollaan korvaamassa, on puolustusjärjestelmämme keskeinen osa, ja uusien koneiden on täytettävä operatiivinen roolinsa aina 2060-luvulle saakka, Stefan Forss kirjoittaa Vasabladetissa ja Österbottens Tidningissä.

Suomen puolustusvoimien operatiivinen konsepti perustuu hänen mukaansa maa-, meri- ja ilmavoimien täydelliselle integraatiolle yhdeksi kokonaisuudeksi. Jos ilmavoimat ajettaisiin alas tai niitä supistettaisiin huolestuttavassa mitassa, koko järjestelmä romahtaisi.

– Viime kädessä kyse on siis siitä, onko Suomella oltava puolustus vai onko siitä luovuttava, Forss toteaa.Vaikka puolustusvoimien sodanajan vahvuus on enää kolmannes kylmän sodan aikaisesta, puolustettavan alueen laajuus ei ole muuttunut miksikään, hän muistuttaa.

Siksi puolustusvoimilla on oltava mahdollisimman hyvä tilannekuva sekä kyky nopeaan ja tehokkaaseen reagointiin niin rauhan aikana kuin kriisioloissa.

Professori Forss on maanpuolustuskorkeakoulun dosentti sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran ja Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäsen.

Venäjä testasi Suomea ja Natoa

Stefan Forss nostaa esiin Venäjän ilmavoimien strategisten Tu-160-pommikoneiden 29. huhtikuuta toteuttaman, yli kahdeksan tuntia edestakaisin kestäneen harjoituksen Itämeren yllä ja lähellä Suomenkin ilmatilaa. Koneiden aseistuksena voi hänen mukaansa olla jopa kaksitoista tavanomaista tai ydinkärjin varustettua pitkän kantaman risteilyohjusta.

– Tapaus voidaan nähdä provokaationa, jonka tarkoituksena oli testata Nato-maiden ja niiden kumppanien valmiutta, professori sanoo.

Kriisioloissa Tu-160-koneet pysyttelisivät hänen mukaansa Venäjän ilmatilassa ja laukaisivat risteilyohjuksiaan etäisyydeltä, jolle puolustajan toimintasäde ei ulotu.

– Ilman suomalaisia hävittäjiä vastustajan ilmavoimat voisivat kuitenkin tunkeutua ilmatilaamme jokseenkin vapaasti ja pudottaa olosuhteisiin nähden halpoja pommeja esteettömästi, Forss toteaa.

Hän korostaa hävittäjien merkittävää roolia myös tilannekuvan ylläpitämisessä. Maahan sijoitettu ilmavalvontatutkajärjestelmämme on hänen mukaansa pian elinkaarensa päässä ja olisi aseellisen konfliktin oloissa joka tapauksessa haavoittuvainen.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt