Ruotsin johto ei ole reagoinut riittävästi Venäjän uhkaan ja kiristyneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, kommodori (evp.) Lars Wedin ja kontra-amiraali (evp.) Odd Wern varoittavat Dagens Nyheterin mielipidekirjoituksessaan.
Ruotsin kuninkaallisen sotatieteen akatemian jäsenet Wedin ja Wern katsovat, että Kremlin toimet Ukrainassa ja kovat vaatimukset länsimaille ovat luoneet tilanteen, joka voi kehittyä herkästi vieläkin vaarallisemmaksi.
– Venäjä kokoaa voimaa Ukrainan rajalle ja hyökkäyksen riski on todellinen, entiset upseerit toteavat.
Heidän mukaansa Ukrainan leimahdukseen liittyisi suuri riski konfliktin tarkoituksellisesta tai tahattomasta leviämisestä.
Lars Wedin ja Odd Wern vaativat ruotsilta konkreettisia tekoja puolustuksen vahvistamiseen. Erityisesti Gotlantia olisi kirjoittajan mukaan kyettävä suojelemaan.
– Jos Venäjä voisi kaapata Gotlannin, paranisi sen strateginen asema lähialueellamme huomattavasti. Saaren valtaaminen takaisin olisi meille todella vaikeaa. Osoitus siitä, ettei tällainen hyökkäys ole mahdottomuus on se, että Venäjän laivasto harjoittelee maihinnousualusten lastaamista ja purkamista Kaliningradissa, Wedin ja Wern kirjoittavat.
Heidän mukaansa kyse voi olla myös koepallosta.
– Huomaavatko ruotsalaiset nämä valmistelut ja tekevätkö he asialle jotakin. Jos emme ryhdy selkeisiin toimiin, kasvaa riski siitä, että Venäjä tarttuu tilaisuuteen.
Lars Wedinin ja Odd Wernin mukaan nykyiseen tilanteeseen kuuluu se, että ”mukana olevat valtiot” tunnustelevat vastapuolen reaktioita.
– Jos vastaus on heikko, voi mennä vähän pidemmälle. Jos vastaus on luja, voit vetäytyä. Ruotsi on maantieteellisen sijaintinsa takia pitkälti eräs näistä ”mukana olevista valtioista”.
He kysyvät kuitenkin, mitä Ruotsi oikein tekee. Entisten upseereiden mukaan nyt nimittäin toimitaan ”kuin mitään ei olisi tapahtunut” ja edetään yhä vuonna 2020 tehdyn suunnitelman mukaisesti vahvistaen puolustusta 2030-luvulle.
Entiset upseerit soimaavat ruotsalaispäättäjiä.
– Vahvat lausunnot yhdistettynä haluttomuuteen tehdä jotakin lähettävät viestin siitä, ettemme välitä puolustuksestamme.
Lars Wedinin ja Odd Wernin mukaan tämä kuvastuu Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin hallitusohjelmasta, jossa ei heidän mielestään priorisoida maan turvallisuutta.
Wedin ja Wern vaativat Ruotsia muun muassa hankkimaan lisää kalustoa ja muodostamaan uusia joukko-osastoja. He korostavat kuitenkin, ettei ”vuodesta 2000 alkaen tehtyjä turvallisuuspolitiikan virheitä” korjata hetkessä.
Lyhyellä aikavälillä Ruotsin tulisi entisten upseereiden mukaan vahvistaa valmiutta. Tämän eteen jo tehtyjä toimia he pitävän riittämättöminä.
– Gotlannin puolustusta tulisi nyt vahvistaa lisäämällä läsnäoloa siellä ja Itämeren alueella pinta-aluksilla, sukellusveneillä ja hävittäjillä. Armeijan ja rannikkopuolustuksen valmiusjoukkoja sekä rannikko-ohjusjoukkoja pitäisi sijoittaa saarelle nopeasti, he toteavat.
Kirjoittajien mukaan on tärkeää, että toimet vahvistavat puolustusta, mutta ovat myös riittävän näkyviä, että ne lähettävät viestin.
– Venäjä ja erilaiset ”rauhankumppanit” tulevat väittämään, että tämä olisi provokatiivista. Pieni Ruotsi ei voi uhata Venäjää. Me kuitenkin voimme ja meidän pitäisi olla uhka sen mahdollisille aggressiivisille suunnitelmille, Lars Wedin ja Odd Wern sanovat.
Heidän mukaansa samalla täytyy olla hereillä siltä varalta, että Ruotsin johtoon pyritään vaikuttamaan propagandalla ja disinformaatiolla. Heidän mukaansa tällaista tapahtuu selvästi jo etenkin sosiaalisessa mediassa.
