Verkkouutiset

Täynnä vihaa: Terroristi tulee häpeäkulttuurista

Psykoanalyytikon mukaan radikalisoitumisen syyt piilevät usein lapsuudessa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Terrorismin ja radikalisoitumisen juuret ovat usein lapsuuden kokemuksissa. Myös kulttuuritaustalla on merkitystä, katsoo Radio Free Europen haastattelema terrorismiin perehtynyt psykoanalyytikko Nancy Hartevelt Kobrin.

Hänen mukaansa erityisesti ”häpeä-kunnia -kulttuurit” ovat potentiaalisia ruutitynnyreitä.

– Heidän pohjaton raivonsa pohjautuu lapsuuden äitisuhteeseen, Kobrin sanoo.

20-vuotias Khamzat Azimov teki toukokuun 12. päivänä Pariisissa puukkohyökkäyksen ISIS:n nimissä. Kobrinin mukaan Azimovin tausta muistuttaa monia muita islamistiterroristeja. Lapsuutensa Azimov oli viettänyt sodan raunioittamassa Tšetšeniassa ja puukkohyökkäyksen aikaan hän asui yhä äitinsä kanssa pariisilaisessa yksiössä.

Tšetšeeniterroristi Shamil Basayevin, al-Qaeda-johtaja Abu Musab al-Zarqawin ja Bostonin pommi-iskun tehneiden tausta on hyvin samankaltainen. He tulevat kulttuureista, joissa häpeää käytetään pientenkin lasten rankaisemiseen.

Kobrinin mielestä häpeää ja kunniaa painottavat kulttuurit ovat jo lähtökohtaisesti toimimattomia ja haittaavat empatian kehittymistä.

Antropologien mukaan ”kunnian” jahtaaminen voi johtaa ”oikeudenmukaisuuden” tavoitteluun väkivallan ja koston kautta. Esimerkiksi ISIS-terroristien käyttäytymisessä ilmenee ”tuhoa, julmuutta ja sadismia, joka on johtanut hirvittäviin rikoksiin ihmisyyttä vastaan”.

Häpeäkulttuurit synnyttävät terroristeja

Kobrin luokittelee Tšetšenian, Pakistanin ja suurimman osan Lähi-idästä kulttuureihin, joissa lapsia kuritetaan häpeän avulla. Objekteina kohdeltavat lapset pakotetaan repressoimaan tunteensa.

Tämä johtaa usein sisäiseen, padottuun raivoon. Näissä maissa naisten asema on heikko ja fyysinen pahoinpitely on yleistä.

– Myös naiset ovat usein täynnä vihaa, Kobrin toteaa.

Kaltoin kohdeltujen nuorten äitien alitajuinen käyttäytyminen voi vakavasti vahingoittaa lasten kehitystä. Lapsen empatiakyky kehittyy ensimmäisen neljän vuoden aikana, joten varhaisilla kokemuksilla on koko elämän ja muun yhteiskunnan kannalta.

Kobrin toteaa, että psykologia voi tuoda uusia näkökulmia terrorismin torjuntaan. Hän silti varoittaa tekemästä kokonaisia ihmisryhmiä koskevia ”diagnooseja”.

– Poliittisen korrektiuden ei tulisi estää keskustelua siitä, mikä vaikutus häpeäkulttuureilla on terroristien alitajuiseen käytökseen.

Kobrinin mukaan on naurettavaa väittää, että esimerkiksi 17-vuotias voisi radikalisoitua yhtäkkiä ilman laajempaa kontekstia.

– On olemassa ennakkovaroituksia siitä, jos lapsella on ongelmia. Näiden avulla asiaan voidaan puuttua ajoissa, Kobrin sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)