Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että hyväkään rokotekattavuus ei estä koronaviruksen leviämistä ihmisten keskuudessa. Hän muistuttaa, että monet rokotteet tarjoavat noin 80 prosentin suojan virusta vastaan, mistä seuraa, että osa rokotetuista voi edelleen levittää virusta.
– Valitettavasti me koko ajan opimme uutta viruksesta. Epämiellyttävin tieto on, etteivät infektio- ja tartuntaketjut ole täysin estettävissä. Meillä on tällä hetkellä käsissä vuotavia rokotteita, jotka kohtuullisen hyvin estävät tartunnat mutta jättävät 20 prosenttia, eli että se ei esty edes kahden annoksen jälkeen, Nohynek sanoi torstaina THL:n tiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa näyttää todennäköiseltä, että kolmannenkin rokotteen jälkeen saattaa ilmetä näitä niin sanottuja läpäisyinfektioita. Hän muistuttaa, että tällöin kyseessä on yleensä oireeton tai vähäoireinen tartunta.
– Huonolla tuurilla rokotettukin saattaa jonkin aikaa erittää virusta. Tämän vuoksi rokotuskattavuuden pitää olla äärimmäisen korkea.
Jos rokotekattavuutta nostetaan 80 prosentista 90 prosenttiin, taudin leviäminen hidastuu merkittävästi, hän sanoo.
– Pelkästään rokotekattavuutta nostamalla emme pääse takaisin normaaliin, vaan tarvitsemme edelleen muitakin keinoja, kuten maskeja, etäisyyksiä, etätöitä ja käsien pesua.
Hän sanoo, että toistaiseksi ei tiedetä, kuinka pitkään rokotteiden teho kestää tai että saadaanko jatkossa sellaisia rokotteita, jotka estävät kokonaan tartuntojen leviämisen. Myöskään ei tiedetä, miten tehokkaasti nykyiset rokotteet suojaavat omikron-muunnokselta. Tästä tosin saadaan lisätietoa jo lähipäivinä, koska asiaa tutkitaan useissa laboratorioissa ympäri maailman.
Ensimmäinen omikron havaittiin Botswanassa, ja sen löysivät tutkijat Etelä-Afrikassa. Nohynek kertoo keskustelleensa eteläafrikkalaisen kollegansa kanssa tänään torstaina.
– Hän oli vähän pessimistinen ja sanoi, että heillä on paljon hoitajia Soweton sairaalassa, jossa kahden annoksen läpi on saatu paljon omikron-tartuntoja.
Nohynekin mukaan hoitajien suuri tartuntojen määrä voi johtua siitä, että he altistuvat virukselle enemmän kuin ihmiset yleensä.
– Aika näyttää, suojaako rokote. Rokotetehtaat ovat luvanneet uuden rokotteen 100 päivän sisään.
Koronavirus todennäköisesti jää pitkäksi ajaksi kiertämään ihmisten keskuudessa. Se alkaa muistuttaa influenssaa, joka kiertää aaltoliikkeen tavoin maailmalla.
– Nyt eletään neljättä aaltoa ja viides on ilmeisesti alkamassa Israelissa. Eivät nämä hetkessä pois mene, Nohynek sanoo.
Uutta rokotetta ei tarvitse ehkä ottaa joka vuosi kuin siinä tapauksessa, että henkilö kuuluu taudin kannalta johonkin riskiryhmään. Esimerkiksi nuoret ihmiset eivät useinkaan tarvitse vahvistavaa annosta vuosittain. Sekin kannattaa muistaa, että kun rokotettu ihminen kohtaa viruksen, hänen kehonsa automaattisesti vahvistaa immuniteettia tautia vastaan.
