Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki kyseli eduskunnassa, voiko lähimmäistä enää auttaa Suomessa.
– Budjettiriihen jälkeen on herännyt keskustelu siitä, onko tässä maassa enää tilaa kristilliselle lähimmäisen auttamiselle? Ministereiden puheenvuorot ovat olleet siltä osin hämmentäviä. On jäänyt epäselväksi, voiko tässä maassa lähimmäistä enää auttaa. Kovat puheet eivät sovi yhteiskuntaan, jossa kristillisille arvoille moni antaa suuren painon, Arhinmäki sanoi eduskunnan budjettikeskustelussa.
Keskustelu sai alkunsa siitä, kun eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (s.) kertoi hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, että laittoman maassaoleskelun edistäminen, kuten laittoman maahanmuuttajan piilottelu, kriminalisoidaan.
– Toinen keskusteluun noussut asia on kansalaistottelemattomuus ja pitääkö viranomaisia ja lakia aina kunnioittaa kaikissa tapauksissa? Näin varmasti moni ajattelee, mutta jos katsoo historiaa – Nelson Mandelaa, rotusorron vastaista toimintaa, Suomen itsenäistymistä autonomian aikaan – kyllä monia muutoksia on ajettu ihmisten asemaan sillä, että on uskallettu nousta sellaisia lakeja vastaan, jotka sortavat ihmisiä, Arhinmäki jatkoi.
Keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas totesi, että kyllä kansanedustajien tehtävänä on noudattaa lakeja, joita eduskunnassa säädetään.
– Eihän tämä voi olla totta, että te täällä kiihotatte kansaa siihen, että lakeja ei noudateta, Rantakangas sanoi.
Auttaa saa, mutta poliisia ei saa vastustaa
Kansanedustaja Elsi Katainen (kesk.) totesi, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden auttaminen ja piilottelu on arkea Suomessa, ja hänen mielestään siinä liikutaan monesti lain rajojen ulkopuolella.
Katainen kysyi sisäministeri Paula Risikolta (kok.), missä lain mukaan kulkee auttamisen raja.
Risikko vastasi, että auttaa saa, mutta poliisia ei saa vastustaa.
– Olen vähän huolissani arvoisa edustaja Arhinmäki siitä, että monesti kysytte sitä, että mikä ero sillä on. Jos kansanedustaja ei osaa erottaa auttamista ja poliisin vastustamista, niin on vähän hankala juttu, Risikko sanoi.
Arhinmäki ihmetteli, missä hän on sanonut, että poliisin vastustaminen on sama asia kuin lähimmäisen rakkaus tai auttaminen.
– Olen aivan aidosti nostanut esille huolen, joka on laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa siitä, kun sanotaan, että paperittomien ihmisten auttaminen pitää kriminalisoida. Tästä on laajasti hämmennystä, mitä ihmiset voivat näiden hädänalaisten auttamiseksi tehdä. Missä se raja menee? Mutta en minä ole puhunut, että poliisin vastustaminen olisi lähimmäisen rakkautta, Arhinmäki sanoi.
”Te vääristelette puheita”
Risikko vastasi, että asiasta on turha keskustella, koska yhteisymmärrystä ei tunnu löytyvän.
– Sanon vielä kerran, että auttaminen on sallittua. Se on lähimmäisen rakkautta, myös Raamattu sanoo niin. Meidän kasvatuksessa on se, että autetaan hädässä olevaa ihmistä. Toivon sitä, että se tarkoittaa myöskin sitä tässä yhteiskunnassa, että viranomaisia ei vastusteta. Poliisit ovat itse toivoneet, että he saavat tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa tehdä työtänsä, Risikko sanoi.
Risikko sanoi myös, että missään ei ole sanottu, että auttaminen kriminalisoitaisiin.
– Ei missään. Te vääristelette puheita, Risikko totesi Arhinmäelle.
– Tämä on on se käsitys, mikä on yhteiskunnassa, Arhinmäki huudahti takaisin.
Puhemies päätti keskustelun, mutta eduskuntasalissa puhe asiasta vielä jatkui.
– Ensin leviteään väärää tietoa ja sitten ihmetellään, tuntemattomaksi jäänyt kansanedustaja tokaisi.
