Nehemia Meiri Israelin 1970-luvun operaatiossa naamioituneena kerjäläiseksi. Rise and Kill First (Random House)

Hän johti maailman kovinta iskuryhmää – ainoassa kuvassa hän on kerjäläinen

Nehemia Meiri kosti Münchenin olympialaisten verilöylyn.

1960-luvulla olemassaolostaan taistelleessa Israelissa koettiin lukuisia rajuja PLO:n terroristi-iskuja. Tiedustelupalvelu Mossadin Mike Harari (1927-2014), ”sionistien James Bond”, nimitettiin johtamaan Mossadin Kesarea-yksikköä (Caesarea). Sen Pistin-ryhmä (Kidon, Bayonet) hoiti pelättyjä rajuja erikoisoperaatioita, kuten salamurhia, ympäri maailmaa.

Pistimen sotilaat hoitivat muun muassa Israelin vastatoimet Münchenin olympialaisten 1972 verilöylystä. Kesarea halusi lähietäisyydellä tapahtuvia, suurta huomiota ja pelkoa herättäviä kostomurhia. Norjan Lillehammerissa uhriksi joutui viaton sivullinen, jonka jälkeen Pistin käytännössä lopetettiin.

Ronen Bergmanin uutuuskirja Rise and Kill First kertoo Pistimen täysin tuntemattomana pysyneestä iskuryhmien komentajasta ja eräiden operaatioiden johtajasta Nehemia Meiristä (1927-2013).

Nehemia Meiristä ei ole netissä juuri mitään tietoja eikä lainkaan valokuvia. Hän ei koskaan puhunut julkisesti toiminnastaan.

Bergmanin kirjassa Meiristä on yksi vailla tekijänoikeusmerkintää oleva valokuva, jossa mies on operaatiossa naamioituneena katukerjäläiseksi.

Israelilaislehdestä löytyy hänen nekrologinsa, jossa todetaan, ettei hänestä ole Wikipedia-sivua eikä hänen nimensä ole ollut keräämässä tykkäyksiä Facebookissa eikä twitterissä.

– Hän vei hautaan monia valtion olemassaoloa ja turvallisuutta turvaavia salaisuuksia. Hän oli yksi niistä, jotka eivät puhu. Heidän määränsä ei ole suuri, lehdessä todetaan.

Kaksi ihmepelastusta

Nehemia Meiri oli syntynyt Puolan Demblinissä ja selviytynyt teini-ikäisenä natsien joukkoteloituksesta kaatumalla teloitusrivissä ojaan silmänräpäystä ennen luodin osumaa ja teeskentelemällä kuollutta. Koko hänen perheensä tapettiin.

Myöhemmin toisen maailmansodan aikana Meiri pelasti Luftwaffen lentäjän maahan syöksyneestä Messerschmiditistä. Näin hän sai itselleen sotavuosien ajaksi suojelijan.

Meiri tuli kuuluisalla Exodus-aluksella Palestiinaan sodan jälkeen. Israelin itsenäisyyssodassa 1948 hän onnistui toisessa ihmepelastautumisessa jäätyään jordanialaisten vangiksi.

Nehemia Meirin kollegat kertovat Rise and Kill First -kirjassa, ettei Nehemia Meirillä ollut moraalisia ongelmia tappaa juutalaisten vahingoittajia.

– Hän heräsi aamulla veitsi hampaiden välissä, kirjassa kuvaillaan.

Meiri oli aiemmin ollut mukana sieppauksissa ja natsitiedemiesten salamurhissa. Pääministerin kansliapäällikkö vastusti hänen nimitystään valittelemalla, että on moraalitonta ”käyttää hyväksi holokaustin kauhuja tappajakoneen luomisessa”.

Miehen ystävät kysyivät joskus, piinaavatko häntä ajatukset hänen tappamistaan ihmisistä.

– Öisin näen unia perheestäni. Näen unta teurastuslaaksosta Demblinin lähellä, näen unta sairaista ja nälkäisistä vangeista kuolemanleireillä. Ne piinaavat minua. Minulla ei ole mitään ongelmaa kenenkään kanssa jonka olen tappanut. He ansaitsivat luodin rintaansa ja kaksi päähänsä, kukin heistä, Nehemia Meiri oli vastannut.