Koronavirusepidemian myötä asetetut rajoitukset ovat johtaneet sekaviksi koettuihin sääntöihin, jotka ovat iskeneet erityisesti tapahtumayrittäjiin sekä muihin matkailu- ja ravintola-alan toimijoihin.
Entinen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström mainitsi esimerkin tanssilavasta, joka voi ottaa sisään 240 asiakasta. Aluehallintoviraston mukaan määrä putoaa kymmeneen, jos paikalle kutsutaan artisti.
Taustalla ovat ravintolatoiminnan ja yleisötilaisuuksien toisistaan poikkeavat rajoitukset. Tiettyihin tiloihin voidaan soveltaa kumpaakin sääntelyä, joten asiaa joudutaan pohtimaan tilanteen mukaan.
Jos kysymyksessä on normaali ravintolatoiminta, jossa tarjoillaan ruokaa ja juomaa, noudatetaan ravintolatoiminnan rajoituksia. Säännöt pysyvät ennallaan, jos samassa tilassa on pianisti soittamassa taustamusiikkia, eikä musiikista peritä maksua.
Viranomaiset tulkitsevat tapahtuman yleisötilaisuudeksi, jos samassa tilassa on esimerkiksi orkesteri soittamassa ja varsinkin, jos sisäänpääsystä peritään pääsymaksua. Tällöin siirrytään ravintolasääntelystä yleisörajoituksia koskeviin säännöksiin. Ravintolarajoituksia noudatetaan muun muassa anniskelu- ja aukioloaikojen osalta.
Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan erikoisuudet johtuvat nopeasti laaditusta sääntelystä.
– Kyseessä on poikkeustilanne, jossa on jouduttu laatimaan nopeassa tahdissa uutta sääntelyä, jolloin kaikkia päällekkäisyyksiä ja jopa ristiriitaisuuksia on vaikeaa välttää. Normaalitilanteessa näin syvälle meneviä lakeja valmisteltaisiin kauan, nyt ne on pitänyt luoda nopeasti, Timo Lappi sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa rajoitukset ovat iskeneet toimialaan erittäin ankarasti. Suurimpia kärsijöitä ovat ravintolat ja etenkin yöravintolat, hotellit ja kylpylät, kongressit ja messut sekä ohjelmapalveluala.
Toiveena on, että koronarajoituksiin tulisi helpotuksia mahdollisimman pian. Timo Lappi painottaa yritysten tarvitsevan jonkinlaisen skenaarion siitä, miten säännöt tulevat muuttumaan kesään mennessä.
– Niiden purkamista tulisi jo valmistella, jotta olisimme valmiita, kun esimerkiksi kansainvälinen matkailu käynnistyy. Kun se käynnistyy, kysyntä on suurta ja kilpailu valtioiden välillä ennennäkemätöntä. Moni yritys valmistelee jo kesää ja siellä mietitään, onko henkilökuntaa mahdollista rekrytoida, Lappi toteaa.
Liiketoimintaa on vapautettava epidemian salliessa
Toimialalle ohjattua kustannustukea hän pitää täysin riittämättömänä ja ehtoja liian tiukkoina. Ensimmäisen kustannustuen 300 miljoonasta eurosta jäi jakamatta 173 miljoonaa ja toisen kustannustuen 550 miljoonasta eurosta jäänee jakamatta 400 miljoonaa.
Alalla toivotaan jo pikaisesti kolmatta tukipakettia.
– Sen ylärajoja tulee nostaa, sekä tukikohtaista 500 000 euron ylärajaa että yrityskohtaista 800 000 euron ylärajaa. Isot, paljon työllistävät yritykset ovat saaneet suhteessa tappioihinsa liian vähän kustannustukea. Myös tuen saamiseen oikeuttavia joustamattomien kulujen määritelmää tulee laventaa, Timo Lappi sanoo.
Hänen mukaansa kustannustuen kertymisen tulisi alkaa liikevaihdon aleneman alusta lukien, jos edellytyksenä on liikevaihdon lasku esimerkiksi 30 prosentilla ja yrityksen liikevaihto on alentunut tätä enemmän.
– Alan ja sen työntekijöiden selviytymisen kannalta tärkeintä on kuitenkin, että liiketoiminta on sallittua ja että rajoitustoimia puretaan mahdollisimman nopeasti, Lappi jatkaa.
