Toteutuessaan sote-uudistus muokkaa Suomen Hammaslääkäriliiton mukaan monin tavoin myös suun terveydenhuollon järjestelmää.
– Terveyspalvelujen valinnanvapautta koskevan lakiesityksen mukaan asiakas voi esimerkiksi valita suunhoidon yksikön vuoden 2022 alusta eli vuosi muuta terveydenhoitoa myöhemmin. Esityksen mukaan nykyisten terveyskeskusten rinnalle tulee yksityisiä hammaslääkärin vastaanottoja tuottamaan julkisia palveluja, kertoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.
Moni palveluiden järjestämiseen liittyvä asia on kuitenkin yhä auki. Uudistuksen vaikutuksia potilaille ja hammaslääkäreille on vielä vaikea arvioida, sillä sote-lainsäädäntö antaa uudelle järjestelmälle vasta raamit.
– Suomalaisten suunterveys tarvitsee sote-uudistuksessa ratkaisuja, joilla koko väestölle turvataan laadukkaat ja kohtuuhintaiset suunhoidon palvelut. Lisäksi hyvä hammashoito edellyttää, että uusi järjestelmä kannustaa ihmisiä omahoitoon ja säännöllisiin hammaslääkäritutkimuksiin yksilöllisen tarpeen mukaan, hoito painottuu vaurioiden estämiseen ja varhaishoitoon, suositaan suussa pitkään kestäviä ratkaisuja. Tärkeätä on myös mahdollisuus valita hoitoyksikkö ja hoitava hammaslääkäri. Valinnan tueksi tarvitaan helppokäyttöisiä ja laatua mittaavia työkaluja, korostaa varatoiminnanjohtaja Anja Eerola Hammaslääkäriliitosta.
Liitto muistuttaa, että kun suun sairaudet havaitaan ajoissa, vältytään vakavammilta infektioilta ja terveyttä sekä voimavaroja säästyy. Terveyspalvelujen saatavuudella voidaan kaventaa myös terveyseroja. Järjestäjällä tulisikin liiton mielestä olla vastuu kannustaa ja etsiä palvelujen piiriin henkilöitä ja väestöryhmiä, jotka helposti syrjäytyvät palveluista. Esimerkiksi huomattava osa vanhusväestöstä ei tällä hetkellä ole palvelujen piirissä.
Hammaslääkäriliitto on myös painottanut, että valinnanvapauden toteutuminen edellyttää erilaisten tuottajien mukanaoloa – pieniä ja isoja yksityisiä yrityksiä sekä maakunnan vahvaa palvelutuotantoa. Uuden järjestelmän tulee tukea hyvää suun sairauksien ennaltaehkäisyyn panostavaa hoitoa. Hoidon tulee myös olla kaikkien kansalaisten saavutettavissa.
Yleisimpiä hammas- ja suusairauksia eli hampaiden reikiintymistä ja kiinnityskudossairauksia potee väestöstä suuri osa. Vuosittain noin kolme miljoonaa suomalaista käy hammaslääkärillä.
